Ylioppilastutkinto siirtyy kokonaan digitaaliseksi keväällä 2019. Uuteen käytäntöön siirrytään vaiheittain: ensimmäiset kokeet tietokoneilla suoritetaan filosofiassa, maantiedossa ja saksan kielessä syksyllä 2016.
Tietolaatikko
- Live-käyttöjärjestelmä asennetaan kokelaan omaan päätelaitteeseen joko USB-tikulta tai CD-levyltä. Live-käyttöjärjestelmä syrjäyttää koneen oman käyttöjärjestelmän tutkinnon ajaksi.
- Viimeisinä sähköistyvät kemia, fysiikka ja matematiikka.
Sähköisen ylioppilaskokeen toteuttaa Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projekti, joka toimittaa tietoteknisen alustan ja siihen liittyvät ohjelmistot.
Kokeet suoritetaan joko koulun tai kokelaiden omilla päätelaitteilla. Niihin asetetaan kokeen ajaksi joko USB-tikulta tai CD-levyltä käyttöjärjestelmä, joka syrjäyttää koneen oman käyttöjärjestelmän kokeen ajaksi.
Hakkerit etsivät puutteita
Syksyllä 2013 hakkereille järjestettiin avoin kilpailu Hackabi, jonka päätavoitteena oli löytää Digabin kehittämästä live-käyttöjärjestelmästä puutteet ja väärinkäyttömahdollisuudet.
Odotetusti aukkoja löytyi: näppärin hakkeri löysi niitä seitsemäntoista.
Ovatko huijausmahdollisuudet kokeissa nyt löydetty?
-Kyllä kilpailu osoitti, että me ollaan aika hyvin kartalla niistä mahdollisuuksista, joita nyt on. Sitten kun ryhdytään tekemään niitä lopullisia versioita, niin tiedetään mihin varautua. Mutta kilpailu oli todella hyödyllinen, kertoo Digabin projektipäällikkö Matti Lattu.
Suomelle oma koejärjestelmä
Tällä hetkellä mikään valmis koejärjestelmä ei täytä ylioppilaskokeen vaatimuksia, joten se täytyy tehdä alusta lähtien Suomeen sopivaksi. Suunnittelussa täytyy ottaa huomioon myös tietyt erityisryhmät, esimerkiksi omat kysymysversiot värisokeille.
YTL ja Digabi julkaisivat 16.1 2014 hankkeen isoimman tarjouspyynnön, jonka alustava arvio on noin kolmekymmentä henkilötyövuotta. Valittu kehittäjäryhmä aloittaa työt huhtikuun alussa. Projekti toteutetaan Linuxiin pohjautuvassa arkkitehtuurissa.
Tekniset ongelmat?
Kirjoittajia on keskimäärin kolmekymmentätuhatta, joten on enemmän kuin todennäköistä, että jonkun kokelaan kone ei käynnistykään koeaamuna. Mitä silloin tapahtuu?
- Me pyritään toki varautumaan kaikkeen mahdolliseen, mutta ei nykyisessäkään tutkinnossa kaikkia tilanteita ennakoida. Koululla täytyy olla joitain vararatkaisuja tämmöisiä tilanteita varten, mutta lähtökohtaisesti oletusarvo on se, että valtaosa koneista toimii moitteetta. Sitten täytyy olla muutama varakone sitä varten jos paukahtaa, kertoo Ylioppilaslautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.
Toimittaja: Tuomas Kiukas
