Hyppää pääsisältöön

Koodaus tulee kouluihin

Ohjelmoitava Bee-Bot-robotti
Ohjelmoitava Bee-Bot-robotti. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE Ohjelmoitava Bee-Bot-robotti Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE robotit,tietotekniikka,ohjelmointi

- Koodaa tai tule koodatuksi, sanoo erityisluokanopettaja Tero Toivanen. - Jos osaa koodata, voi hallita tietokoneita. Muuten koneet hallitsevat sinua.

En halua, että tietokone hallitsee minua. Siksi istun nyt espoolaisessa koulussa Koodaus ja robotiikka -tapahtumassa kymmenien opettajien kera. Opettelemme käyttämään Scratch-sovellusta, joka tekee koodaamisesta niin helppoa, että lapsikin sen osaa.

Jostain pitäisi nyt saada paikalle se lapsi, koska minä en osaa. Ensimmäinen tehtävä on helppo: pitää vain saada ruudulla keikistelevä kissa liikkumaan eteenpäin. Mutta kun pitää vaihtaa suuntaa, niin kissa pirulainen ei käännykään vaan heittää volttia.

No, tunnin ähkimisen jälkeen kissa jo kääntyy, hyppää ja vaihtaa väriä käskystä. Saavutan ehkä keskiverto nelivuotiaan osaamistason.

Koodaus tarjoaa keksimisen iloa

Toivanen itse opettaa autistisia lapsia. Hän tekee tietokoneella visuaalisesti houkuttavia eri aineiden tehtäviä ja opettaa lapsiakin koodaamaan yksinkertaisilla ohjelmilla.

- Koodauksesta tekee hauskaa keksimisen ilo ja ongelmanratkaisu. Se on luovaa ja palkitsevaa, Toivanen kertoo. 

Toivanen on itseoppinut koodaaja ja oppilaiden lisäksi hän opettaa TVT-taitoja myös opettajille.

Koodauksen ilosanoman levittämistä varten vietetään nyt koodausviikkoa. Se sisältää mm. koulutustapahtumia opettajille ja opettajiksi opiskeleville.

Viron kouluissa lapsille on opetettu koodausta jo jonkin aikaa. Suomalaiseen opetussuunnitelmaan koodaus sisältyy vuodesta 2016 alkaen.

Meille kerrotaan, että digitaalisten härpäkkeiden valtaamassa tietoyhteiskunnassa koodaus on yhtä tärkeä taito kuin lukeminen ja kirjoittaminen. Ja vaikka suomalaiset pelifirmat menestyvät ja pelejä koodaamalla voi jopa äkkirikastua, niin koodaus ei ole pelkkää pelien rakentamista. 

Autot, kodinkoneet ja terveydenhuoltojärjestelmä, liikenteenohjaus ja lukemattomat muut arkipäivän toiminnot rakentuvat tietokoneohjelmille, jotka joku on laatinut. Siksi on hyvä ymmärtää edes perusteet ohjelmoinnista, tietokoneiden puhumasta kielestä.

Nollia, ykkösiä ja robotteja

Iltapäivän työpajassa erityisluokanopettajat Kati Sormunen ja Katja Partanen esittelevät tehtäviä, joilla havainnollistetaan robottien toimintaa ja bittiavaruuden logiikkaa. 

Ohjelmointikäskyjen luomista voi harjoitella pareittain esimerkiksi niin, että toinen piirtää paperille kuvioita parin antamien sanallisten ohjeiden mukaan. Binäärilukujärjestelmää taas havainnollistetaan korteilla, joiden toinen puoli on musta ja toisella on eri määriä pisteitä.

Lapset - ja nähtävästi aikuisetkin - innostuvat erityisesti lattialla ryömivistä Bee-bot-roboteista, jotka osaavat suunnistaa esimerkiksi liikennemattoa pitkin jalkapallokentälle, kun niille annetaan oikeat käskyt.

Sovelluksia on lukemattomia. Toisin kuin usein kuvitellaan, niitä voi hyödyntää melkein millä tahansa tunnilla. Robotti voi suunnistaa kaupungilla vaikkapa englanniksi.

Ihan yhden päivän koulutuksen pohjalta en ehkä lähde rakentelemaan kännykkäpeliä. Olen silti salaa vähän kateellinen koululaisille, joilla on paitsi osaamista niin myös intoa kehittää koodaamalla kaikenlaista kivaa. Luultavasti jopa hyödyllistä.

Toimittaja: Raili Löyttyniemi

Tero Toivanen opastaa Victoria Langia ja Mats Österbackia,. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE

Tero Toivanen opastaa Victoria Langia ja Mats Österbackia,. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLETero Toivanen opastaa Victoria Langia ja Mats Österbackia,. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE
Scratch-tehtäviä tekemässä. Kuva: Tero Toivanen

Scratch-tehtäviä tekemässä. Kuva: Tero ToivanenScratch-tehtäviä tekemässä. Kuva: Tero Toivanen

Oppimistaidot

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?