Historian opiskelu voi olla aivan uudella tavalla innostavaa, kun aiheen ja käsittelytavan saa valita itse. Siilinjärven lukiolaiset tutkivat mm. isovanhempiensa valokuvia ja kirjeitä sekä vanhoja koulukirjoja. Työn tuloksena syntyi myös radio-ohjelmia.
Idea historia-aiheisesta radiodokumentista syntyi jo kesällä 2013, kun Siilinjärven lukiossa mietittiin, miten opetusta voisi uudistaa. Oppilailla on hienoja tietoteknisiä laitteita, mutta miten niitä voisi hyödyntää opiskelussa?
Mukaan projektiin lähtivät historianopettaja Aira Roivainen ja äidinkielenopettaja Tuulikki Paananen. Yleisradiosta oli tukena tuottaja Seija Aunila, joka opasti radiotyön alkeissa.
Isoukin kirjeitä rintamalta
Seitsemän innokasta opiskelijaa tarttui lukion soveltavan kurssin tarjoamaan haasteeseen.
Henna-Riikka Jauhiainen tutki isoukkinsa Veikko Heikkisen talvisodan aikana kirjoittamia kirjeitä
- Kirjeissä Veikko toivoo ruoka-aineita rintamalle. Kirjeistä muodostui tarina, joista huomaa, miten Veikko alussa toivoo rauhan säilymistä, mutta pikkuhiljaa tilanne kiristyy. Kirjeiden kautta pääsin tutustumaan isoukkiin, jota en koskaan nähnyt.
Veikon kirjeet jäivät hänen viimeisikseen: hän kaatui talvisodassa.
Henna-Riikka Jauhiainen: Isoukin kirjeet
Mummon valokuva-albumi heräsi eloon
Katja Sirviö haastatteli isoäitiään ja tutki tämän valokuva-albumia.
- Albumissa on kuvia lapsuudesta aikuisikään. Niiden tueksi sain tietoa mummolta esimerkiksi kuvissa näkyvistä ihmisistä. Mummo muisti tosi tarkkaan.
- Mummolle syntyi 1950-luvulla kaksi lasta, jotka kuolivat. Tarinat olivat tosi koskettavia. En ollut koskaan ennen kuullut niitä.
- Oli kiva kun mummo kertoi tanssikavereistaan ja kirjekavereistaan. Oli hauska ajatella, että mummokin on ollut samalla tavalla nuori kuin minäkin.
- Silloin ei ollut autoa, eikä puhelinta. Jos lapsi joutui sairaalaan, piti miettiä, millä hänet viedään sinne, ja kun lapsi oli sairaalassa, ei saanut mitään tietoa tilanteesta, kun ei ollut puhelinta. Terveydenhuolto ei toiminut ja ihmiset kuolivat sairauksiin, jotka nykyään hoidetaan helposti.
Katja Sirviö: Mummon valokuva-albumi
Oppikirjat arvomaailman kuvastimena
Markus Sairanen taas innostui vanhoista oppikirjoista.
- Minua kiinnostaa, miten oppikirjat peilaavat aikansa arvoja. Samalla voi miettiä sitäkin, miten meidän aikamme arvot näkyvät nykyisissä oppikirjoissa. Nykyäänhän korostetaan eurooppalaisuutta, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, kaikkea tämmöistä.
- Vanhoista kirjoista nousi esiin esimerkiksi uskonnollisuuden merkitys. Suomalaista kulttuuria pidettiin erityisen hienona, se kuului valkoisen Suomen aikaan.
Markus koki kurssin innostavana. - Tämä on ollut erilainen lukion kurssi, kaiken on saanut ja joutunut tekemään itse, itse on saanut päättää kaikesta. Tiistai-iltapäivisin ollaan kokoonnuttu ja mietitty, miten edetään.
Markus Sairanen: Vanhat koulukirjat
Risto Korhonen ja Antti Ruuskanen vastasivat radio-ohjelmien teknisestä toteutuksesta.
- Editointia, äänitystä ja fiiliksen luomista. Esim. rintamalta tulleisiin kirjeisiin pitää saada toisenlainen toteutus kuin mummon muistelmiin, pojat kertovat. - Äänet ovat kuin mausteita, kirjeet tai muu sisältö on tietenkin pääasia.
Yliopistomaista opiskelua
Opettajat Aira Roivainen ja Tuulikki Paananen kokivat kurssin aivan uudenlaiseksi tavaksi opiskella.
- Koulu ohjaa usein ulkoiseen oppimiseen. Tässä oli mahdollista tavoitella syvempää oppimiskokemusta, äidinkielenopettaja Aira Roivainen kuvaa.
- Ensimmäisen kerran lukioaikana vaadittiin näin itsenäistä työskentelyä vaativan projektin kanssa, Tuulikki Paananen arvioi. - Tässä oli mukana jo hippunen yliopistomaista opiskelua.
Toimittaja: Raili Löyttyniemi
