Suomalaisopettajat skeptisiä tietoteknologian käyttäjiä

Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE
Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE
Suomalaisten koulujen tietoteknologia on eurooppalaista keskitasoa. Perusasteella laitteita on vähemmän kuin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Opettajat eivät kuitenkaan juuri osaa teknologian pedagogista käyttöä. Lisäksi suomalaisopettajat ja rehtorit suhtautuvat poikkeuksellisen skeptisesti tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön.

Kouluja on vertailtu Euroopan komission teettämässä tutkimuksessa.

Tutkija Meri-Tuulia Kaarakaisen mukaan oppilailla ja opettajilla on sama ongelma: tietoteknologian viihdekäyttö on tuttua, mutta hyötykäyttö ei.

Kaarakainen on ollut mukana tekemässä opetushallitukselle selvitystä digitaalisesta oppimisesta ja pedagogiikasta.

Moni opettaja on sormi suussa siksikin, että sopivan materiaalin löytäminen on vaikeaa.

-Sähköistä materiaalia kaivataan lisää ja kaivataan myös jotain vinkkejä tai suosituksia siitä, mitä kannattaa käyttää, Kaarakainen sanoo.

Ovatko suomalaisnuoret itsekriittisiä vai osaamattomia?

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuorten it-taidot ovat heikompia kuin muissa EU-maissa.

-Toisaalta kysymys on asetettu niin, että oppilaat saivat itse arvioida omaa kompetenssiaan it-taitojen suhteen. Saattaa siis olla myös niin, että suomalaisnuoret ovat kriittisempiä oman osaamisensa suhteen.

Tätä tulkintaa tukee myös se, että vuoden 2009 Pisa-tutkimuksen ICT-osiossa Suomen lisäksi häntäpäässä olivat Pisa-menestyjät Japani ja Etelä-Korea.

Oman osaamisensa parhaaksi arvioivat nuoret löytyivät Portugalista, Itävallasta, Liechtensteinista ja Puolasta.

Tietoteknisen osaamisen tarkkoja mittareita ei oikeastaan edes ole. Kaarakaisen mukaan Suomessa tehdään tänä vuonna tutkimus, jossa ensimmäistä kertaa testataan todellista osaamista. Tutkimusta tekee Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus.

Poikien ja tyttöjen välillä eroja

Nuoret oppivat taitonsa pääasiassa itse opiskelemalla ja kavereiden kautta. Tietokoneiden parissa vietetään aikaa päivittäin. Suosituinta on sosiaalinen media ja viihdekäyttö.

Pojat pelaavat tyttöjä enemmän verkkopelejä, tytöt taas ovat innokkaampia sosiaalisen median käyttäjiä.

Teknologiataidoissa on kuitenkin suuria eroja: osa kehittää itseään, osa vain kuluttaa. Sukupuolten välinen ero on huolestuttavan suuri:

-Sekä Pisa-tutkimus että omat tutkimuksemme osoittavat, että tyttöjen käyttö on lähinnä Facebookin ja muun sosiaalisen median käyttämistä. Pojat taas pelaavat yhdessä verkkopelejä, joissa vaaditaan enemmän tiedonhakua. Jo välineiden ja pelisessioiden järjestäminen vaatii osaamista. Pojista osa myös ohjelmoi, edes jonkun verran.

Piraattilataaminen ja hakkerointikin kehittävät tietoteknisiä taitoja.

-Jos jotain ei ole valmiiksi tarjolla, nuoret ovat motivoituneita tekemään ja hakemaan sitä itse. 

Yhteinen tekeminen tarpeen myös työelämässä

Kansainväliset tutkimukset osoittavat että tieto- ja viestintäteknologialla on vähäinen positiivinen vaikutus oppimiseen.

-Opetusta ei kokonaan kannata korvata teknologialla, mutta sitä voi nykyaikaistaa ja tehostaa integroimalla tietotekniikka opetukseen.

Yhteisöllinen käyttö on yksilöllistä hyödyllisempää.

-Koululaisille pitäisi opettaa enemmän tiedon yhteistä rakentamista ja jakamista, koska sitä tehdään myös työelämässä.

Kaarakaisen mukaan hyödyllisintä on intensiivinen käyttö lyhyellä aikavälillä.

-Se tarkoittaa sitä, että jos käytetään vain tietokonetta, niin järkevintä on tehdä se intensiivisenä jaksona, opetellaan esim. ruotsin epäsäännölliset verbit yhtenä projektina.

Heikoimmin suoriutuville on apua erityisesti oppimista ohjaavasta tietoteknologiasta. Ohjaavan teknologian räätälöiminen käyttäjän mukaan on hyödyksi kaikille oppijoille.

Suomi tähtää huipulle

ICT 2015 -työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että Suomesta tulee tieto- ja viestintäteknologian soveltamisen kärkimaa. Työryhmän mukaan tavoite edellyttää mm. syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittämistä ja ICT:n nivomista osaksi yleistä koulutuspolitiikkaa.

Digitaalisen oppimisen pedagogiikan tavoitteita:

  • opetuksen ongelmakeskeisyys, oppilaslähtöisyys ja ilmiökeskeisyys
  • erilaisten oppijoiden ja oppimistapojen huomioiminen
  • koulun ulkopuolella hankittujen tiatojen hyödyntäminen
  • TVT:n integroiminen osaksi opetuskäytänteitä
  • digitaalisten oppisisäsltöjen laadun kehittäminen
  • opettajien perehdyttäminen, tuki ja koulutus
  • oppimisympäristöjen laajeneminen luokkahuoneen ulkopuolelle
  • tulevaisuuden taitojen edistäminej atko-opintojen ja työelämän tarpeet huomioiden
  • yhteinäiset oppimistavoitteet
  • koulujen toimintakulttuurin muutos
  • opettajankoulutuksen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan tarpeita

Toimittaja: Raili Löyttyniemi

Asiasanat: