Aurinkokuntaamme kuuluu kahdeksan planeettaa; Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Kaikki planeetat kiertävät aurinkoa lähes ympyränmuotoisilla radoillaan.
Kaukaisin planeetta, Neptunus, sijaitsee 4500 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta. Yhdeksäntenä planeettana pidetty Pluto menetti Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin äänestyksellä planeetan statuksensa vuonna 2006.
Merkurius
Merkurius on Aurinkoa lähin ja pienin aurinkokuntamme planeetoista. Merkurius on vaikea havaita Maasta käsin, sillä se nousee juuri ja juuri horisontin yli. Maasta käsin katsottuna näkyy vain osa Merkuriuksen kiertoradasta.
Venus
Venusta sanotaan Maan sisarplaneetaksi, koska se on vain vähän Maapalloa pienempi ja käy planeetoista lähimpänä Maata. 1980-luvulla amerikkalainen Magella-avaruusluotain kartoitti Venuksen pintaa tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Luotain sai selville, miten hitaasti Venus pyörii. Yksi pyörähdys vie 240 vuorokautta. Magella mittasi myös painovoiman vaihteluja.
Maa
Maapallo tai Tellus on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Kaksi kolmasosaa sinisen planeetan pinnasta on vettä. Vesi on todennnäköisesti suurin syy, miksi maapallolla on elämää. Näennäisestä rauhallisuudesta huolimatta on Maa jatkuvassa muutoksessa. Maapallo pyörii akselinsa ympäri 23 asteen kulmassa, mikä saa aikaiseksi vuodenajat.
Maa planeettana
Maapallon rakenne on kerroksellinen, sen kiinteä ydin muodostuu pääosin raudasta ja nikkelistä. Ydintä ympäröi nestemäinen kerros, jonka liikkeet tuottavat sähkövirtoja. Sähköisyys aiheuttaa maan magneettiset ominaisuudet. Magneettikenttä muodostaa maan ympärille magnetosfäärin, joka estää auringosta lähtevien elämälle haitallisten hiukkasten ja säteilyn pääsemisen maapallolle. Audiossa tutustutaan lisäksi käsitteisiin vaippa, maankuori ja litosfääri.
Mars
Kuiva Mars on ehkä muinoin ollut nykyistä paljon lämpimämpi ja kosteampi planeetta. Valtava suolainen meri on saattanut peittää valtaosan planeetan pohjoisosista. Marsin pinnan keskilämpötila on −55 °C kun Maassa se on noin 15 °C. Uutta tietoa Marssista vallinneista olosuhteista tuo Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan mönkijä Curiosity, joka laskeutui planeetan pinnalle elokuussa 2012. Curiosity-mönkijän pääasiallisena tehtävänä on tutkia, onko Marsissa joskus ollut elämää.
Jupiter
Jupiter on suuri kaasupallo, joka koostuu yli 90-prosenttisesti vedystä. Se on planeettojen jättiläinen, jonka massa on noin 2,5 kertaa niin suuri kuin muiden planeettojen massat yhteensä. Planeetan nopean pyörimisen takia pilvet muodostavat vaaleita raitoja eli vyöhykkeitä ja tummia raitoja eli vöitä. Nämä raidat ja vyöt ovat Jupiterin hyvä tuntomerkki.Jupiter on tunnettu myös lukuisista kuistaan. Nykytiedon mukaan kuita on 63.
Saturnus
Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta. Kuuluisine renkaineen Saturnusta pidetään yhtenä kauneimmista taivaankappaleista. Saturnuksen renkaat ovat vajaan kilometrin paksuiset ja puolen miljoonan kilometrin levyiset. Saturnuksen renkaat ja suurimmat kuut voi nähdä pienellä tähtikaukoputkella. Planeetan halkaisija on 120 000 kilometriä, joka on yhdeksän kertaa maan halkaisija. Maa mahtuisi Satunukseen 752 kertaa. Kuten suurin planeetta Jupiter Saturnuskin on jättiläiskokoinen kaasuplaneetta. Saturnus koostuu pääosin vedystä, loppu on pääosin heliumia.
Uranus
Uranus on neljä kertaa suurempi planeetta kuin maa. Jupiter ja Saturnus ovat kuitenkin Uranusta suurempia. Uranus koostuu pääasiassa kivestä ja eri alkuaineiden muodostamasta jäästä. Uranus pyörii takaperin kallistuneena. Uranuksen kallistuskulma on 98 astetta kun taas maan kallistuskulma on vain 23 astetta.
Neptunus
Neptunus tunnetaan sinisestä väristään ja suuresta tummasta pilkustaan. Neptunus on halkaisijaltaan neljänneksi ja massaltaan kolmanneksi suurin planeetta
Pluto
Plutoa pidettiin aiemmin Aurinkokunnan yhdeksäntenä planeettana. Nykyisin sitä kutsutaan plutoidiksi, eli taivaankappaleeksi, joka on liian pieni planeetaksi ja kiertää Aurinkoa kauempana kuin Neptunus. Plutoa on vaikea nähdä tähtitaivaalla edes kaukoputken avulla. Pluto on niin etäällä ja niin pieni, ettei sen pintaa ole voitu tutkia Maasta tehdyin havainnoin.
Plutolle kuuluva kuu Kharon
Plutolle kuuluva kuu Kharon on saanut nimensä jumalataruista, joissa Kharon on kuoleman jumalan Pluton lautturi Tuonelan virralla. Pluto ja Kharon kiertävät 20 kilometrin säteellä toisistaan. Niillä kestää 6 päivää ja yhdeksän tuntia kiertää toisensa. Pluto on maahan verrattuna pieni. Maan kuulla on kuusinkertainen massa Plutoon verrattuna.'
Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004
