Eläinten esiinmarssi esittelee Pohjolan eläimiä korennoista karhuihin ja majavasta muurahaisiin.
Sarja tutustuttaa luonnossa elävien eläinten touhuihin ruohonjuuritasolla. Se näyttää, millaisia pesiä eläimet tekevät, miten ne lentävät, tekevät työtä ja mitä ne mieluiten syövät.
Sarja soveltuu luokkien 1-2 ympäristö- ja luonnontiedon opetukseen.
Muurahaiset
Muurahaisyhdyskunnassa kaikilla on tehtävänsä. Ne pitävät karjaa, kirvoja, joilta lypsetään mesikastetta. Leppäkerttu tosin popsii osan kirvoista ja karhu puolestaan osan muurahaisista.
Korennot
Aikuiset sudenkorennot ovat koreita ja taitavia lentäjiä, mutta toukkana ne ovat eläneet jo monta vuotta vesien pohjalla ahneina petoina.
Hyönteiset
Hyönteiset ovat tärkeitä kasvien pölyttäjiä. Ulkomuodosta riippumatta hyvä aikuisen hyönteisen tunnusmerkki on kolme paria jalkoja, on sitten kyseessä koppiainen kärpänen tai perhonen.
Majava
Majavan läsnäolon havaitsee ensin kaadetuista puista. Läheltä löytyy myös veden äärellä oleva pesäkeko. Padolla majava säätelee veden pintaa, jotta pesän kulkuaukko pysyy pinnan alla.
Sammakkoeläimet
Sammakon kurnutus ja kutu on varma kevään merkki. Vesi- ja rupiliskot ovat hissukseen. Nutipäät käyvät läpi muodonmuutoksen ennen kuin niistä tulee pikku sammakoita ja liskoja.
Hirvieläimet
Kauriit ja hirvet ovat kasvissyöjiä ja märehtijöitä. Talvella niiden elo vaikeutuu merkittävästi. Hirvieläimet ovat suurpetojen saalista ja niillä on merkityksensä myös riistaeläiminä.
Karhu
Karhu viihtyy omissa oloissaan. Poikaset syntyvät talvipesään kesken talviunien. Kesällä karhun pääravintona ovat kasvit ja marjat, keväällä ja syksyllä tankataan myös lihalla.
Hämähäkit
Jotkin hämähäkkilajit kutovat kauniita pyyntiverkkoja, toiset juoksevat saaliinsa kiinni. Osa pärjää myös vedessä. Hämähäkinverkko voi olla myös tuhansien pienten hämähäkinpoikasten pesä.
Orava
Orava on yksi harvoista nisäkäslajeista, joita me näemme usein, sillä vuorokausirytmimme on päinvastainen. Talvella havaintomme rajoittuvat tavallisesti lumijälkiin.
Pöllöt
Pöllöt ovat hämärään sopeutuneita petolintuja. Hyvän näön ja kuulon avulla ne iskevät saaliin, tavallisesti myyrän tai hiiren, jopa lumen alta. Pesinnän onnistuminen riippuu myyrätilanteesta.
Lintujen soidin
Lintujen soidin. Kevät on lintumaailmassa kiivasta aikaa. Koiraat laulavat ja nahistelevat, kilpailevat naaraiden suosiosta. Lopulta parisuhde syntyy, joillakin koko elinajaksi, ja pesintä voi alkaa.
Lintujen pesäpaikat
Missä pesä, maassa vai puussa - vai kelluvana veden pinnalla? Kullakin lajilla on omat vaatimuksensa. Kolopesijöiden tilannetta voi myös ihminen auttaa ripustamalla pönttöjä.
