Hyppää pääsisältöön

Itämeri ei voi hyvin

Kallioinen merenranta.
Kallioinen merenranta. Kuva: Arja Lento. Kallioinen merenranta. Kuva: Yle/ Arja Lento merenrannat,kalliot,veneet,rannat

Suomessa on tehty aktiivista työtä Itämeren suojelemiseksi jo useiden vuosikymmenten ajan. Suojelutoimista huolimatta esimerkiksi alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on edelleen uhattuna.

Itämeri on evoluution mittakaavassa nuori. Se on syntynyt laskentatavasta riippuen vasta noin 8000 vuotta sitten ja ollut nykyisen kaltainen vasta viimeiset 3000 vuotta. Itämeri on murtovettä, vesi on suolaisen ja makean veden sekoitusta. Pintaveden suolapitoisuus on vain noin viidesosa valtamerien suolaisuudesta.

Kaikki sen eliöt ovat alun perin kotoisin joko meristä tai järvistä, mutta vain ne lajit ovat pärjänneet, jotka kestävät Itämeren vähäsuolaisuutta. Itämeren nykytilasta puhuttaessa korostetaan usein sen monia ongelmia. Itämeri on hyötynyt viimeisten vuosikymmenten vesien suojelusta, mutta meren yleistila on tutkijoiden mukaan silti edelleen hälyttävä.

Meren ongelmat vaativat monitieteistä tutkimusta

Suomessa on tehty aktiivista työtä Itämeren suojelemiseksi jo useiden vuosikymmenten ajan. Vuonna 2002 laadittiin Suomen Itämeren suojeluohjelma, jolla pyritään vähentämään meren rehevöitymistä sekä parantamaan Itämeren luonnon ja vesialueiden tilaa. Itämeren alueella on esimerkiksi poistettu merta rehevöittäviä ravinteita sinisimpukoita viljelemällä. 

Itämeren pahimpana ongelmana pidetään rehevöitymistä. Se on seurausta yli vuosisadan jatkuneesta ihmisen aiheuttamasta meren sietokykykyyn nähden liian suuresta typen ja fosforin kuormituksesta. Itämerta kuormittavat monenlainen ihmistoiminta, kuten yhdyskuntien jätevedet, maatalous ja liikenteen päästöt.

Myös Itämeren tutkimuksen tavoitteena on vesien tilan heikkenemisen pysäyttäminen sekä meri- ja rannikkoalueen ja sisävesien käyttökelpoisuuden lisääminen ja näiden alueiden käyttöön liittyvien ristiriitojen vähentäminen.

Itämeren eliökunta

Itämeren eliökunta koostuu jääkauden aikana ja sen jälkeen syntyneistä eliöistä. Merkittävä tekijä meren eläimien elossasäilymiseen on veden suolapitoisuus. Valon määrä veden pinnan alla vaikuttaa eliöiden lisäksi myös meren kasvillisuuteen.

Suomenlahti. Kuvaaja: Arja Lento.

Suomenlahti. Kuvaaja: Arja Lento.Suomenlahti. Kuvaaja: Arja Lento.
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.