Hyppää pääsisältöön

Hämäläisessä harjumaisemassa

Harjumaisema. Kuva: Helana Huotari.

Kookkaimpien harjujen laet kohoavat 70-80 metriä ympäristöään korkeammalle. Erityisesti vesistöalueen poikki kulkevat harjut ovat maiseman kannalta merkittäviä.

Harju- ja reunamuodostuma -alueilla maisema on usein hyvin vaihteleva vierekkäisten harjanteiden ja syvien painanteiden, joita kutsutaan supiksi ja lukoiksi, aiheuttamien suurten korkeusvaihteluiden takia.

Päijät-Hämeen harjuilla kasvaa rauhoitettu kangasvuokko ja rantalehdoissa koputtelee valkoselkätikka

Kun jääkausi pysähtyi Hämeeseen, syntyivät poikittaisharjut, ja kun se jatkoi etenemistään, syntyivät pitkittäisharjut. Harjujen metsä on kuivaa mäntykangasta, jonka aluskasvillisuus on niukka. Harjujen keskellä on jyrkkäreunaisia suppakuoppia. Ne syntyivät jääkauden jälkeen, kun maa-aineksen sekaan jääneet valtavat jäälohkareet sulivat, ja harjun pinta romahti. Harjujen jyrkkiä rinteitä on muinoin käytetty vihollisilta suojautumiseen. Harjuilla kasvavat erilaiset vuokot kuten harvinainen ja rauhoitettu kangasvuokko.

Harjujen maa-aines on hyvää rakennusainetta, siksi harjuja revitään usein auki. Autotiet rakennetaan usein suurien harjujen poikki, mikä katkoo eläinten kulkureittejä. Liikenne myös tappaa ja haavoittaa eläimiä, mistä todisteena ovat teiden varsilla makaavat kuolleet supikoirat ja ketut. Haavoittuneita kotimaisia lintuja pyritään auttamaan Heinolan lintuhoitolassa, jossa toimittaja Juha Laaksonen viereilee.

Kukkiva kangasvuokko. Kuva: Helena Rotko.

Kukkiva kangasvuokko. Kuva: Helena Rotko.Kukkiva kangasvuokko. Kuva: Helena Rotko.
Valkoselkätikka naaras. Kuva: Yle kuvapalvelu.

Valkoselkätikka naaras. Kuva: Yle kuvapalvelu.Valkoselkätikka naaras. Kuva: Yle kuvapalvelu.
Sinivuokkoja. Kuva: Arja Lento.

Sinivuokkoja. Kuva: Arja Lento.Sinivuokkoja. Kuva: Arja Lento.

Heinola Päijät-Hämeessä

Näytä kartalla (Google)

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.