Rita Trötschkes
Yle
Suomen suuriruhtinaskunnassa syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla kansallinen liike. Heräävä kansa korosti omaa kieltään ja historiaansa. Yhteiskunnan muutosta vauhditti keisarin kesäinen vierailu.
Tietolaatikko
- Suomen kansallisaate heräsi
- Suomen kieli vahvistui
- Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi
- Lehdistö sai kirjoittaa valtiopäivistä
Vuosi 1863 oli Suomen suuriruhtinaskunnalle suuri ja tärkeä vuosi. Vaikka suomalaiset olivat uskollisia emämaalleen Venäjälle, syttyi Puolassa kapina, joka uhkasi koko keisarikunnan rauhaa. Keisari Aleksanteri II oli huolissaan uhkaavasta sodasta, sillä Puola oli alennettu Venäjän maakunnaksi.
Keisarille lähetettiin valtakunnan eri osista adresseja, joissa vakuuteltiin uskollisuutta ja alamaisuutta. Vain Suomesta ei adressia keisarille kuulunut.
Venäjän liennytyspolitiikka
Puolan kriisin pitkittyessä Aleksanteri II lähti itse ottamaan selvää suomalaisten mielialasta. Keisari matkusti Helsingistä Hämeenlinnaan Suomen ensimmäistä rautatietä pitkin tarkastamaan sotajoukkoja.
Keisarille oli tärkeää saada Suomesta uskolllinen ystävä, sillä Venäjä oli menettänyt Krimin sodan jälkeen mahtiasemansa. Hämeenlinnan lähellä, Luolajan kentällä keisari seurasi venäläisten ja suomalaisten sotilaiden yhteisharjoituksia.
Tanssiaiset, juhlapäivällisiä ja juhlaparaati
Aleksanteri II:n vierailu seurueineen heinäkuussa 1863 oli suuri tapahtuma, jonka suomalaiset kokivat voitokseen. Helsinki koristeltiin näyttävästi kunniaportein, vaikka ilmassa leijui sodan uhkaakin.
Keisarin vierailun pääkohde oli Hämeenlinnan Parola, sillä hänen Majesteettinsa vierailun muodollisena syynä oli sotajoukkojen tarkastus.
Helsingin kauppatorilla oli kunniaportti. Kaivohuoneella vietettiin tanssiaisia ja Nikolainkirkolla ja Träskändän vierailulla nähtiin juhlaparaati. Keisari kävi myös Uspenskin katedraalissa sekä saksalaisessa että katolisessa kirkossa.
Asetus suomen kielen tasavertaisuudesta
Parolan kentällä keisari tapasi JV Snellmanin, joka toi sinne kuuluisan kieliasetuksensa keisarille allekirjoitettavaksi. Suomen suuriruhtinaskunnassa oli oltu jo pitkään huolissaan suomen kielen asemasta.
Vuonna 1831 oli perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura edistämään suomen kieltä ja sen käyttöä yhteiskunnassa. Keisari allekirjoitti Snellmanin tuoman asetuksen, jolla sovittiin, että suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin kielen rinnalla.
Kieliasetus astui lopulta voimaan vuonna 1886. Suomesta tuli ruotsin kanssa tasavertainen kieli vasta 1.1.1923 voimaan tullessa kielilaissa.
Säätyvaltiopäivät
Myös kauan odotetut valtiopäivät saatiin. Suomessa oli toivottu jo heti Aleksanteri II astuessa valtaistuimelle, että keisari kutsuisi koolle valtiopäivät. Niitä ei oltu pidetty Porvoon maapäivien jälkeen, joista oli kulunut jo 50 vuotta.
Keisari tahtoi antaa säädyille takaisin ehdotusoikeuden valtiopäivillä. Säätyvaltiopäiviin osallistui neljä säätyä: talonpoikais-, aatelis-, pappis-, ja porvarissääty. Säädyt saivat ehdottaa lakiesityksiä, jotka keisari sitten hyväksyi.
Valtiopäiväavajaiset suurtapahtuma
Keisari avasi valtiopäivät Helsingin keisarillisessa palatsissa (nykyään Presidentinlinna). Sinne tuotiin keisarin valtaistuin, jolta hän piti juhlapuheensa.
Avajaiset 18.9.1863 olivat suurtapahtuma Helsingissä. Valtiopäivät kestivät syyskuusta 1863 huhtikuuhun 1864. Esillä oli kymmeniä asioita kuten hallitsijan esityksiä ja säätyjen anomuksia.
Kaupunkiin oli juuri valmistunut Ritarihuone, missä varsinaiset valtiopäivät pidettiin keisarin suostumuksella. Helsingissä nähtiin keisarillista loistoa, paraateja ja juhlia. Valtiopäivätanssiaiset pidettiin uudessa Helsingin asemarakennuksessa.
Vuoden 1863 vierailun muistoksi pystytettiin leijonapatsas Parolaan, missä keisari seurasi sotilaiden harjoituksia.
Helsingin Senaatintorilla on keisari Aleksanteri II:n patsas, joka esittää keisaria pitämässä puhetta valtiopäivillä 1863. Hänellä on yllään Suomen kaartin upseerien univormu, jota hän käytti aina ollessaan Suomessa.
Koonnut: Rita Trötschkes (tekstiä muutettu 19.9.2013)
Lähteet
Keisarit ja Suomi/Opettaja-tv
Suomen historian aikakirja (Edita 2005)
Keisarin aikaan Tikkurilan asemalla (J. Uimonen)
