Hyppää pääsisältöön

Perhoset

Ohdakeperhonen
Ohdakeperhonen. Kuva: Risto Salovaara/Yle Ohdakeperhonen Kuva: Risto Salovaara/Yle perhoset,kasvit,kukat,Ohdakeperhonen

Varma lämpimän kesäpäivän merkki on kukissa lentelevät perhoset. Karkeasti perhoset voidaan jakaa elintapojensa ja näyttäytymisensä mukaan päivä- ja yöperhosiin. Vaikka tavallisimmin havainnoimme todennäköisesti päiväperhosia, niiden osuus on vain noin viisi prosenttia kaikista perhosista.

Lajisto hyvin tunnettu

Suomessa on tavattu lähes 2600 lajia, joista yli 2300 esiintyy meillä vakituisesti. Lajisto muuttuu kuitenkin jatkuvasti. Etelästä saapuu sopivien ilmavirtausten mukana vaeltajia pitkänkin matkan takaa ja lähialueillakin on useita lajeja, jotka vain ”odottelevat” sopivia oloja pysyvän kannan muodostamiseksi. Ilmastonmuutoksen on arvioitu olevan yksi merkittävä lajiston muuttaja.

Isoja ja pieniä

Perhoset jaetaan karkeasti kahteen ryhmään, suurperhosiin ja pikkuperhosiin. Nimityksillä ei ole mitään tieteellistä perustetta, vaan jako on täysin keinotekoinen.

Suurperhosia ovat  päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät, yökköset ja mittarit. Pikkuperhosiin kuuluvat mm. juuriperhoset, erilaiset koit, koisat, lasisiivet ja sulkaperhoset.

Täydellinen muodonvaihdos

Perhoset ovat hyönteisiä, joilla on täydellinen muodonvaihdos. Munitusta munasta kuoriutuu toukka, joka aikanaan koteloituu ja kuoriutuu lopulta aikuisena perhosena jatkamaan jälleen sukuaan.

Munat munitaan tavallisesti tietylle kasvilajille, sillä toukille kelpaa ravinnoksi usein vain yhden kasvilajin tai -ryhmän kasvit. Kehitys munasta aikuiseksi kestää lajista riippuen muutamasta viikosta jopa useisiin vuosiin.

Moni perhonen ja perhoslaji talvehtii kotelona. Kevään ensimmäiset liihottelijat ovat kuitenkin tavallisesti aikuisena talvehtineita enemmän tai vähemmän repaleisia yksilöitä.

Koreat siivet

Perhosilla on kaksi paria siipiä. Monella päiväperhoslajilla ne ovat kirkkaiden värien kirjavoimat. Yöperhosten siivet puolestaan ovat yleensä vaatimattoman ruskean tai harmaan kirjavia, omalla tavallaan upeita nekin.

Lepoasennossa monet päiväperhoslajit pitävät siivet yhdessä pystyasennossa, yöperhoset taas vaakatasossa selän päällä. Kummallakin ryhmällä siivissä on erinomainen suojaväritys lepoasennosta riippumatta, päiväperhosilla siipien alapinnalla ja yöperhosilla yläpinnalla.

Siipien värikuviointi syntyy siipiä peittävistä pienistä suomuista, jotka irtoavat herkästi. Siksi perhosten koskettelu ei ole suotavaa.

Perusta perhosbaari

Jos haluaa tarkkailla perhosia lähemmin omalla pihallaan, kannattaa rakentaa perhosbaari. Helppo ja nopea tapa on tehdä se pienestä purkista tai pesusienestä, joka laitetaan roikkumaan sopivaan paikkaan. Sekoita keskenään vaikkapa punaviiniä tai olutta ja fariinisokeria tai hunajaa. Lisää hieman survottuja marjoja tai hedelmiä ja baaritiski on avoinna!

Työläämpi tapa on perustaa perhospuutarha. Toki puutarhoissa on yleensä kukkia, joissa perhoset vierailevat, mutta tietyt lajit vetävät niitä erityisen hyvin. Tällaisia ovat esimerkiksi syreeni, nauhukset, puhahattu ja syyssyrikkä.

Perhosbaari auttaa perhosia valmistautumaan talveen.

Nokkosperhonen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Nokkosperhonen. Kuva: Risto Salovaara/YleNokkosperhonen. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Härkäpään toukkia tammella. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Härkäpään toukkia tammella. Kuva: Risto Salovaara/YleHärkäpään toukkia tammella. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Amiraali. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE

Amiraali. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLEAmiraali. Kuva: Raili Löyttyniemi/YLE
Mittarin toukka "mittaa". Kuva: Risto Salovaara/Yle

Mittarin toukka "mittaa". Kuva: Risto Salovaara/YleMittarin toukka "mittaa". Kuva: Risto Salovaara/Yle
Messinkiyökkönen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Messinkiyökkönen. Kuva: Risto Salovaara/YleMessinkiyökkönen. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Tuomenkehrääjäkoi. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Tuomenkehrääjäkoi. Kuva: Risto Salovaara/YleTuomenkehrääjäkoi. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Perhosen siivessä on suomuja. Pikkuapollo. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perhosen siivessä on suomuja. Pikkuapollo. Kuva: Risto Salovaara/YlePerhosen siivessä on suomuja. Pikkuapollo. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Pursuhopeatäplä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Pursuhopeatäplä. Kuva: Risto Salovaara/YlePursuhopeatäplä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kirjosuomuyökkösen toukka nokkosella. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kirjosuomuyökkösen toukka nokkosella. Kuva: Risto Salovaara/YleKirjosuomuyökkösen toukka nokkosella. Kuva: Risto Salovaara/Yle
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.