Hajujen avulla saamme tietoa ympäristöstämme ja ravintomme sisällöstä. Hajuaistin merkityksen huomaa, kun nenä tukkiutuu. Nuhaisena ruoka ei maistu juuri miltään eikä leppäallergian kourissa pysty nauttimaan kevään tuoksuista.
- Geosmiini on molekyyli, jonka haistamme kostean maan tuoksuna sateen jälkeen. Maaperän mikrobit erittävät tätä ainetta kuoltuaan. Ihmisen nenä on erittäin herkkä haistamaan tätä tuoksua. Vanhojen talojen kellarit ja homehtuneet ruuat tuoksuvat geosmiinilta.
- Rikkiyhdisteet ovat usein pahanhajuisia. Esimerkiksi mädän haju on rikkivetyä. Kaakkois-Aasiassa suosista durion hedelmästä leijailee niin kuvottavaa rikin yhdistettä, että hedelmän syöminen on kielletty monilla julkisilla paikoilla.
Hajureseptori toimii kuin lukko
Haju kemiallinen aisti, jolla aistimme ilmassa leijuvia molekyylejä. Kemialliset aistit, haju ja maku, ovat eliökunnan vanhimpia aisteja. Jo varhaiset yksisoluiset eliöt suunnistivat kohti ravintoa näiden aistien avulla.
Hajua aistivat solut sijaitsevat nenäontelon katossa. Näiden aistinsolujen pinnalla on erilaisia reseptoreja erilaisia hajuja varten. Ihmisen on arvioitu kykenevän haistamaan jopa 10 000 erilaista molekyyliä. Reseptori toimii kuin lukko, joka aukeaa, kun oikea molekyyli osuu paikalle. Tämä saa reseptorin muuttamaan muotoaan ja vapauttamaan signaalin, joka kulkee aivojen hajukeskukseen.
Tuoksut vievät muistoihin
Tuoksuilla on vahva yhteys muistiin ja tunteisiin. Tuttu tuoksu voi viedä yhdessä nuuhkaisussa ajassa taaksepäin johonkin merkitykselliseen hetkeen tai paikkaan. Selitys tähän löytyy hajuaistin poikkeuksellisesta hermoradasta.
Hajusignaalit kulkevat suoraan hajukeskukseen, kun muiden aistien viesti kulkevat monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Aivojen hajukeskus on yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on tärkeä alue tunteiden ja muistojen syntymisen ja säätelyn kannalta kannalta.
Hajujen oppiminen on hyvin nopeaa. Jos kerran sairastuu jostain ruoasta, sen haistaminen, saati maistaminen, saa voimaan pahoin vielä hyvin pitkään sairastumisen jälkeen. Tämä on poikkeuksellista oppimista, sillä yleensä ihminen oppii uutta vain useiden toistojen kautta.
Nenän rakenne ja miten hajuaisti toimii
Koonnut: Jussi Nygren
