Hyppää pääsisältöön

Ihon aistit

Vauvan käsi aikuisen kädessä. Kuva: Pekka Sipilä/YLE

Ihossa on monenlaisia aistinsoluja, jotka kaikki reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin. Kosketukselle, värinälle, venytykselle ja pintojen tunnustelulle on kullekin omat, erikoistuneet solunsa.

Tietolaatikko

Särkylääkkeet
Vaurioituneet ja tulehtuneet solut erittävät prostaglandiinia, joka aktivoi kipuhermoja. Särkylääkkeet, kuten ibuprofeiini ja aspiriini, estävät prostaglandiinin muodostumista.

Voimakkaammat särkylääkkeet, opiaatit taas estävät kipusignaalien kulun kipuhermoista aivoihin vähentämällä välittäjäaineiden määrää selkäytimessä.

Haamukipu

Haamukipua kokevat henkilöt, joiden raaja tai osa raajasta on amputoitu. Hermoyhteys raajaan on katkennut, mutta aivojen tuntoalue jää aktiiviseksi. Aivojen muut tuntoalueet alkavat ottaa alaa tältä alueelta, mutta pitkään amputoitu voi tuntea poistetun raajan ja jopa kuvitella liikuttelevansa sitä.

Tuntoaisti pitää sisällään monenlaisia aistimuksia. Usein tuntoaistilla tarkoitetaan ainoastaan paineen aistimista, mutta tuntoaistinsoluja on erilaisia ja niitä on eri puolilla kehoa.

Tuntoaisti on tarkin käsissä ja kasvoissa. Sen sijaan selän tuntoaistimukset ovat hyvin karkeita. Tämä johtuu aistinsolujen tiheyden eroista iholla. Käsissä on hyvin paljon aistin soluja, selässä vähemmän. Käsille omistettu tuntoalue aivoissa on myös suurempi. Tämä voi kuitenkin muuttua, jos jotain ihonaluetta käytetään runsaasti.

Lämpötilaa ja kipua aistivat vapaat hermopäätteet

Lämpötilan aistiminen tapahtuu kaikkialla ihossa esiintyvillä vapailla hermopäätteillä. Näitä on kahta tyyppiä, kylmän ja lämpimän hermopäätteitä. Kylmää aistivat hermosolut aktivoituvat, kun ihon lämpötila laskee alle 37 asteen. Lämpimän aistinsolut aktivoituvat, jos lämpötila on 37 - 45 °C. Tätä korkeammissa lämpötiloissa alkavat kipusolut viestittää kudosvaurion vaarasta.

Kipuhermoja on kaikkialla kehossa. Ne ovat myös vapaita hermopäätteitä. Kipuhermot reagoivat monenlaisiin muutoksiin, jotka voivat aiheuttaa kudoksille vauriota. Niiden pinnalla olevat reseptorit reagoivat korkeisiin lämpötiloihin ja solujen rikkoutuessa vapautuneisiin kemikaaleihin. Kipuhermot lähettävät myös signaaleja, jotka tunnetaan kutinana. Tämän vuoksi raapimisen synnyttämä lievä kipu auttaa kutinaan.

Monet voimakkaan kivun signaalit aktivoivat väistämisrefleksejä, joiden on tarkoitus välttää vaaraa. Refkleksi saa esimerkiksi kuumaa hellaa hipaisevan käden nousemaan pikaisesti ylös, pois hellan läheisyydestä. Refleksien käskyt tulevat selkäytimestä, eivät aivoista.

Koonnut: Jussi Nygren

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.