Ihossa on monenlaisia aistinsoluja, jotka kaikki reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin. Kosketukselle, värinälle, venytykselle ja pintojen tunnustelulle on kullekin omat, erikoistuneet solunsa.
Tietolaatikko
Särkylääkkeet
Vaurioituneet ja tulehtuneet solut erittävät prostaglandiinia, joka aktivoi kipuhermoja. Särkylääkkeet, kuten ibuprofeiini ja aspiriini, estävät prostaglandiinin muodostumista.
Voimakkaammat särkylääkkeet, opiaatit taas estävät kipusignaalien kulun kipuhermoista aivoihin vähentämällä välittäjäaineiden määrää selkäytimessä.
Haamukipu
Haamukipua kokevat henkilöt, joiden raaja tai osa raajasta on amputoitu. Hermoyhteys raajaan on katkennut, mutta aivojen tuntoalue jää aktiiviseksi. Aivojen muut tuntoalueet alkavat ottaa alaa tältä alueelta, mutta pitkään amputoitu voi tuntea poistetun raajan ja jopa kuvitella liikuttelevansa sitä.
Tuntoaisti pitää sisällään monenlaisia aistimuksia. Usein tuntoaistilla tarkoitetaan ainoastaan paineen aistimista, mutta tuntoaistinsoluja on erilaisia ja niitä on eri puolilla kehoa.
Tuntoaisti on tarkin käsissä ja kasvoissa. Sen sijaan selän tuntoaistimukset ovat hyvin karkeita. Tämä johtuu aistinsolujen tiheyden eroista iholla. Käsissä on hyvin paljon aistin soluja, selässä vähemmän. Käsille omistettu tuntoalue aivoissa on myös suurempi. Tämä voi kuitenkin muuttua, jos jotain ihonaluetta käytetään runsaasti.
Lämpötilaa ja kipua aistivat vapaat hermopäätteet
Lämpötilan aistiminen tapahtuu kaikkialla ihossa esiintyvillä vapailla hermopäätteillä. Näitä on kahta tyyppiä, kylmän ja lämpimän hermopäätteitä. Kylmää aistivat hermosolut aktivoituvat, kun ihon lämpötila laskee alle 37 asteen. Lämpimän aistinsolut aktivoituvat, jos lämpötila on 37 - 45 °C. Tätä korkeammissa lämpötiloissa alkavat kipusolut viestittää kudosvaurion vaarasta.
Kipuhermoja on kaikkialla kehossa. Ne ovat myös vapaita hermopäätteitä. Kipuhermot reagoivat monenlaisiin muutoksiin, jotka voivat aiheuttaa kudoksille vauriota. Niiden pinnalla olevat reseptorit reagoivat korkeisiin lämpötiloihin ja solujen rikkoutuessa vapautuneisiin kemikaaleihin. Kipuhermot lähettävät myös signaaleja, jotka tunnetaan kutinana. Tämän vuoksi raapimisen synnyttämä lievä kipu auttaa kutinaan.
Monet voimakkaan kivun signaalit aktivoivat väistämisrefleksejä, joiden on tarkoitus välttää vaaraa. Refkleksi saa esimerkiksi kuumaa hellaa hipaisevan käden nousemaan pikaisesti ylös, pois hellan läheisyydestä. Refleksien käskyt tulevat selkäytimestä, eivät aivoista.
Koonnut: Jussi Nygren