Juhlapäivät

Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Lista on vielä keskeneräinen, mutta se täydentyy vähitellen kattamaan koko vuodenkierron.
J.L. Runebergin päivä 5.2.
Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana ja hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa. Runebergin päivä on vakiintunut liputuspäivä.
Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
Saamelaiset. Kuva: YleSaamelaisten kansallispäivä oli ensimmäistä kertaa almanakassa vuonna 2004. Suomessa asuu noin 7000 saamelaista.
Ystävänpäivä 14.2.
Ystävänpäivä. Kuva: Arja Lento/YleYstävänpäivän eli Pyhän Valentinuksen päivän alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Päivän taustalla on pyhimystaru, itse asiassa useitakin. Historia tuntee monta Valentinus-nimistä marttyyria.
Kalevalan päivä 28.2.
Akseli Gallen-Kallela: Väinämöisen lähtö. Kuva: Arja Lento/YleKalevalaa kutsutaan Suomen kansalliseepokseksi. Kalevalan katsotaan kuuluvan koko maailmalle tärkeään kirjalliseen perintöön, maailmankirjallisuuteen. Kalevalan päivä on suomalaisen kulttuurin päivä. Se on myös vakiintunut liputuspäivä.
Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
Anja Pohjolan esittämä Minna Canth (toinen vas.) tv-näytelmässä vuonna 1977. Kuva: Leif Öster ja Håkan Sandblom / Yle.Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canthin elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Hän on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä.
Pääsiäinen
Kevättä enteileviä pajunkissoja käytetään koristeina ja virpomisvitsoina. Kristillisessä pääsiäisperinteessä pajunkissat symboloivat palmunlehviä, joilla Raamatun mukaan tervehdittiin Jerusalemiin palaavaa Jeesusta. Kuva: Arja Lento / Yle.Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa.
Mikael Agricolan päivä 9.4.
Hannu Kivioja Agricolana Suuret suomalaiset -ohjelmassa. Kuva: Helena Inkeri/YleMikael Agricolaa (n. 1510-1557) pidetään suomen kirjakielen isänä. Hänen ABC-kirjansa, joka ilmestyi vuonna 1543, sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirja oli ensimmäinen suomalainen aapinen.
Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
Kansalllista veteraanipäivää vietetään sotaveteraanien muistoksi. Ensimmäisen kerran juhlapäivää vietettiin 1987. Tuolloin itsenäinen Suomi täytti 70 vuotta.
Vappu 1.5.
Kuva: Eila Haikarainen/YleVappu merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on myös virallinen liputuspäivä.
Eurooppa-päivä 9.5.
EU:n lippu. Kuva: YleToukokuun yhdeksäntenä vietetään kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa Eurooppa-päivää. Siitä onkin tullut Euroopan unionin kokonaisuutta kuvaava symboli yhdessä yhtenäisen rahan (euron), lipun ja hymnin kanssa.
Äitienpäivä, toukokuun 2. sunnuntai
Valkovuokkoja. Kuva: Arja Lento/YleÄitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Äitienpäivä on virallinen liputuspäivä.
J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
Snellmanin patsas Suomen pankin edustalla. Kuva: Pekka Sipilä/YleJohan Vilhelm Snellman oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle.
Kaatuneitten muistopäivä, toukokuun 3. sunnuntai
Tampereen Kalevankankaan hautausmaa sankarihauta vuonna 2001. Kuva: Anja Lento, Yle.Kaatuneitten muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina. Päivä on vakiintunut liputuspäivä.
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Tampereen Kalevankankaan hautausmaan sankarihaudalla vuonna 2001. Kielekkeinen valtiolippu saapuu tilaisuuteen sotilaiden tuomana. Kuva: Arja Lento, Yle.Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään 4. kesäkuuta. Päivä on virallinen liputuspäivä.
Juhannus ja Suomen lipun päivä
Juhannuskokko. Kuva: Arja Lento/YleJuhannus on ennen muuta Pohjois-Euroopan maissa vietetty keskikesän juhla.
Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
Eino Leinon patsas Esplanadin puistossa. Kuva: Pentti Palmu/YleHeinäkuun 6. päivä vietetään Eino Leinon ja runon ja suven päivää. Se on myös vakiintunut liputuspäivä.
Pyhäinpäivä
Kuva: Arja Lento/YlePyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista.
Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
Aleksis Kivi. Piirros Albert Edelfelt, Ylen arkistoAleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja ja ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Hänen syntymäpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä.
YK:n päivä 24.10.
YK:n päämaja New Yorkissa. Kuva: Martti Juntunen / Yle.Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.
Ruotsalaisuuden päivä 6.11.
Ruotsin vallan aikainen Kuninkaantie kulki Raaseporin linnan ohitse. Yhä edelleen ruotsia puhutaan enitRaaseporin linna Kuninkaantien varrella.Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle, 2002.Ruotsalaisuuden päivää on vietetty vuodesta 1908 lähtien. Svenska dagen on vakiintunut liputuspäivä.
Isänpäivä, marraskuun 2. sunnuntai
Isänpäivää vietetään Suomessa marraskuun toisena sunnuntaina, puoli vuotta äitienpäivän jälkeen.
Lapsen oikeuksien päivä 20.11.
Lapsen oikeuksien päivää vietetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajin hyväksytty ihmisoikeussopimus.
Itsenäisyyspäivä
Suomi on itsenäinen valtio. Suomesta tuli itsenäinen, kun eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen tiukan äänestyksen jälkeen 6. päivänä joulukuuta 1917, ja Suomi vapautui Venäjän hallinnosta.
Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12.
Eila Hiltusen veistos, "Passio Musicae" eli Sibelius-monumentti (1967), yksityiskohta veistoksesta. kuva: Eila Haikarainen / Yle. Jean Sibelius (1865–1957) on Suomen kansallissäveltäjä. Hän on myös kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjämme. Suomalaisen musiikin päivää vietetään Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.
Joulu
Kuva: Seppo Sarkkinen/YleSuomessa ja useissa muissa maissa on vietetty pakanallista keskitalven juhlaa nykyisen joulun aikoihin. Vasta kristinuskon omaksumisen myötä juhla sai nykyisen merkityksensä. Joulunvieton tavat ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet ja saaneet vaikutteita muista kulttuureista.