Eurooppa-päivä 9.5.

EU:n lippu. Kuva: Yle
EU:n lippu. Kuva: Yle
Toukokuun yhdeksäntenä vietetään kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa Eurooppa-päivää. Siitä onkin tullut Euroopan unionin kokonaisuutta kuvaava symboli yhdessä yhtenäisen rahan (euron), lipun ja hymnin kanssa.
  • EU sai alkunsa Euroopan yhteisöistä
  • Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euroopan atomienergiayhteisö v. 1950
  • Euroopan talousyhteisö v. 1957
  • V. 2014 unionissa on 28 jäsenmaata
  • Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1995

”Iloitkaamme, riemuitkaamme,
nouse laulu taivaaseen.
Nousta saamme, nousta saamme
henkes pyhän yhteyteen.

Lumovoimas yhteen liittää
minkä aika erottaa,
veljeyttä kaikki kiittää,
kun sun kätes koskettaa.”

Eurooppa-hymni, Oodi ilolle

sanat: Friedrich von Schiller
sävel: Ludwig van Beethoven

Eurooppa-päivän tapahtumat ja juhlatilaisuudet tuovat unionin tutummaksi ja niiden tarkoitus on lähentää unionin kansoja toisiinsa. 

Toukokuun yhdeksäntenä v. 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman teki ranskalaisen poliitikon, Jean Monnet'n idean pohjalta ehdotuksen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta. Tästä Schumanin esityksestä alkoi voimallinen Euroopan yhtenäistymiskehitys ja samalla kehitys kohti nykyistä Euroopan unionia.

Mikä on Euroopan unioni?

Kehitys kohti Euroopan unionia kulki Euroopan yhteisöjen (hiili- ja teräsyhteisö, atomienergiayhteisö, talousyhteisö) perustamisen kautta. Näistä Euroopan atomienergiayhteisö ja Euroopan talousyhteisö, perustettiin Rooman sopimuksilla v. 1957. Perustajamaat olivat Belgia, Hollanti, Luxemburg, Italia, Ranska ja Saksa. V. 1967 nämä kolme yhteisöä yhdistettiin Euroopan yhteisöiksi (EY).

Varsinainen Euroopan unioni perustettiin vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksella,  jolla Euroopan yhteisöt muuttivat nimensä Euroopan unioniksi. Samalla myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimesta (v. 1952) tuli EU:n tuomioistuin.

Suomesta tuli siis silloin melko tuoreen EU:n jäsenmaa vuonna 1995 yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa. Nyt Euroopan unioniin kuuluu 28 valtiota.

Euroopan unionin tärkein tehtävä on helpottaa ihmisten, palvelujen ja tavaroiden liikkumista maasta toiseen. 

Euroopasta yritetään tehdä myös parempi paikka asua parantamalla elinympäristöä ja ihmisten välistä tasa-arvoa. Tähän kaikkeen pyritään säätämällä jäsenmaita velvoittavia lakeja. EU pyrkii myös parantamaan kansalaistensa turvallisuutta.

Toimintaansa varten EU kerää jäsenmailta jäsenmaksuja. Jokainen suomalainenkin osallistuu veroja maksaessaan EU:n toiminnan maksamiseen. Keräämänsä rahat EU käyttää vain pieneltä osin oman toimintansa hoitamiseen. Suurin osa rahoista käytetään jäsenmaiden hyväksi esimerkiksi maatalouden tukina ja teknisen kehityksen tukemiseen.

Miten EU:ssa tehdään päätöksiä?

EU:n korkeimmat päättävät elimet ovat Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto) ja Euroopan parlamentti, joissa mm. käsitellään ja hyväksytään lait. Parlamentilla ei ole oikeutta lakialoitteisiin, mutta se voi pyytää aloitetta Euroopan komissiolta. Parlamentti myös valvoo neuvoston ja komission toimintaa. Parlamentin jäsenet eli ”mepit” valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan jäsenmaissa pidettävillä vaaleilla. Meneillään oleva vuosi 2014 on eurovaalivuosi.

Euroopan unionin komission tehtävänä on mm. valmistella lakeja parlamentin ja neuvoston käsittelyä varten. Komissio myös valvoo, että jäsenmaat täyttävät lainsäädännölliset velvollisuutensa niin, että ne ovat yhdenmukaiset koko EU:n lainsäädännön kanssa. Mikäli jäsenmaa laiminlyö velvollisuutensa esim. saattaa voimaan tietty laki omassa kansallisessa lainsäädännössään, komissio huomauttaa siitä.

Keskeiset poliittiset päätökset tehdään kuitenkin Euroopan unionin neuvostossa, jonka jäseninä ovat kaikkien jäsenmaiden hallitusten jäsenet. Kaikkein laajimmat ja tärkeimmät asiat käsitellään jäsenmaiden pääministerien tai valtionpäämiesten kokouksissa (Eurooppa-neuvosto). Tavallisesti neuvoston kokoukseen osallistuu se hallituksen ministeri, jonka tehtäviin jäsenvaltiossa kuuluu käsiteltävien asioiden hoitaminen. Kukin jäsenmaa toimii vuorollaan puoli vuotta kerrallaan neuvoston puheenjohtajana.

EU:lla on myös oma tuomioistuin, joka käsittelee EU:n lainsäädännön soveltamisesta syntyviä riitoja ja niiden tulkintaa. Euroopan kansalaisten turvana on myös Euroopan oikeusasiamies, jonka asiana on katsoa, että EU-kansalaisia kohdellaan jäsenmaissa EU:n lainsäädännön mukaisesti oikein.

EU:n lippu ja hymni

Euroopan unionilla on sininen lippu, jossa on kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä. Kuvio edustaa eurooppalaisten välistä yhteisvastuullisuutta ja sopusointua.

Euroopan unionilla on sininen lippu, jossa on kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä. Lippu valittiin jo vuonna 1985 Euroopan unionille eli senaikaiselle Euroopan yhteisölle viralliseksi tunnukseksi.

Tähtien muodostama ympyrä edustaa eurooppalaisten välistä yhteisvastuullisuutta ja sopusointua. Tähtien lukumäärä ei liity jäsenvaltioiden lukumäärään. Tähtiä on kaksitoista, koska se on täydellisyyden ja yhtenäisyyden perinteinen vertauskuva. Näin ollen lippu pysyy samanlaisena Euroopan unionin tulevasta laajentumisesta huolimatta.

Euroopan neuvosto ryhtyi vuonna 1972 käyttämään Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä 9. sinfoniasta peräisin olevaa sävelmää omana hymninään. Tämän sinfonian viimeiseen osaan Beethoven sävelsi Friedrich von Schillerin vuonna 1785 kirjoittaman ”Oodin ilolle”. Runo kuvastaa ihanteellista näkemystä ihmiskunnan veljeydestä. Hymni ei ole pelkästään Euroopan unionin, vaan laajemmin koko Euroopan hymni.

EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät vuonna 1985 ottaa hymnin Euroopan unionin viralliseksi hymniksi. Se ei korvaa jäsenvaltioiden kansallislauluja, vaan symboloi niiden yhteisiä arvoja.

 

Asiasanat: