Raili Löyttyniemi
Yle
Hannamari Hoikkala
Yle
Suomi on itsenäinen valtio. Suomesta tuli itsenäinen, kun eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen tiukan äänestyksen jälkeen 6. päivänä joulukuuta 1917, ja Suomi vapautui Venäjän hallinnosta.
Suomen tie itsenäiseksi valtioksi
- Nykyisen Suomen alue asutettiin jääkaudella kymmenisen tuhatta vuotta sitten.
- Suomi oli osa Ruotsia 1200-luvulta vuoteen 1809 asti.
- Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta eli autonominen alue Venäjän alaisuudessa vuodesta 1809 vuoteen 1917.
Vuosi 1917 alkoi Venäjällä levottomissa merkeissä. Kylmä talvi, ruoan puute ja Euroopassa riehunut ensimmäinen maailmansota herättivät tyytymättömyyttä. Helmikuun vallakumouksen jälkeen tsaari Nikolai II syrjäytettiin 15. maaliskuuta 1917.
Suomessa syntyi päätös irtautua Venäjästä. Heinäkuussa 1917 Suomen eduskunta hyväksyi valtalain, joka antoi eduskunnalle korkeimman päätösvallan sisäpoliittisissa kysymyksissä. Puolustus ja ulkopolitiikka kuuluivat edelleen Venäjän vastuulle.
Kun bolševikit kaappasivat Venäjällä vallan väliaikaiselta hallitukselta marraskuussa 1917, alettiin Suomessa pelätä vallankumouksen ja bolševismin leviämistä Suomeen.
- Eduskunta hyväksyi marraskuussa 1917 uuden valtalain, jossa ei mainittu ulkopolitiikkaa eikä puolustusta. Se oli täten itsenäisyysjulistus.
- 4. joulukuuta senaatti eli silloinen hallitus antoi itsenäisyysjulistuksen.
- Eduskunta hyväksyi julistuksen 6. joulukuuta.
Virallinen liputuspäivä
Itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä. Suomen lipusta on kolme eri tyyppiä: kansallislippu eli tavallinen siniristilippu, valtiolippu sekä kielekkeinen valtiolippu, aikaisempi sotalippu.
Itsenäisyyspäivän perinteet
Helsingin Tähtitorninmäellä järjestetään itsenäisyyspäivänä lipunnosto, jossa pidetään puheita ja esitetään kuorolaulua. Tilaisuuden järjestää Suomalaisuuden liitto.
Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkossa osallistuu valtion ylin johto: presidentit, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet.
Tasavallan presidentti myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ja ylennyksiä puolustusvoimissa. Puolustusvoimat järjestävät valtakunnallisen paraatin, jonka paikka vaihtelee vuosittain. Sankarihaudoille viedään kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä.
Yliopistokaupungeissa juhlapäivän perinteisiin kuuluu ylioppilaiden soihtukulkue.
Monet sytyttävät itsenäisyyspäivän kunniaksi ikkunaan kaksi sinivalkoista kynttilää. Kynttilöiden polttamisen taustalla on pitkä perinne, joka ulottuu 1700-luvulle ja Ruotsin vallan ajalle asti. Alun perin niitä poltettiin kuninkaallisten ja muiden suurmiesten kunniaksi heidän vierailujensa aikana. Sortovuosina ikkunalle asetetuilla kynttilöillä ilmaistiin vastarintaa.
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto eli Linnan juhlat
Illalla kodeissa on tapana seurata televisiosta suoraa lähetystä tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta eli Linnan juhlista. Itsenäisyyspäivän juhlamuotoisella vastaanotolla on miltei yhtä pitkä historia kuin itsenäisellä Suomella: ensimmäisen vastaanoton järjesti presidentti K.J. Ståhlberg vuonna 1919.
Juhlan kunniavieraita ovat sotaveteraanit ja lotat. Vakiintuneen tavan mukaan vastaanotolle kutsutaan myös istuvan hallituksen jäsenet, kansanedustajat, Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet, valtion korkeimpia virkamiehiä sekä Suomeen akkreditoitu diplomaattikunta. Kutsuvieraiden joukossa on lisäksi eri tavoin ansioituneita suomalaisia yhteiskunnan eri aloilta sekä presidenttiparin vuoden aikana tapaamia henkilöitä. Linnan juhlat on edelleen yksi vuoden seuratuimmista televisio-ohjelmista.
Maamme-laulu
"Oi maamme Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen.
Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien"
Suomen kansallislaulun eli Maamme-laulun on säveltänyt Fredrik Pacius Johan Ludvig Runebergin runoon Maamme.
Porilaisten marssi
Porilaisten marssi on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918 alkaen. Marssin alkuperä on epäselvä. Sanat ovat Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista.
Edit: Artikkeli päivitetty 1.12.2016.
