Jean Sibelius (1865–1957) on Suomen kansallissäveltäjä. Hän on myös kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjämme. Suomalaisen musiikin päivää vietetään Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.
Merkillistä, että musiikille aina yritetään hakea selityksiä. Itse asiassa sävellys on sieluntila, jota ei voi ilmaista muuten kuin sävelin. Nyt se tulikin oikein hyvin sanotuksi. Sitähän se juuri on. Sieluntila, jota ei voi ilmaista muulla tavoin.
(Santeri Levas: Järvenpään mestari)
Kansallissäveltäjä ja suuri sinfonikko
Johan Christian Julius Sibelius syntyi Hämeenlinnassa musiikkia harrastavaan ruotsinkieliseen perheeseen. Alunperin hänen aikomuksensa oli ryhtyä lukemaan lakia, mutta musiikki vei mennessään. Niinpä hän alkoi opiskella Helsingin musiikkiopistossa (nykyisessä Sibelius-akatemiassa) säveltäjä Martin Wegeliuksen johdolla.
Nimi Jean juontaa juurensa Sibeliuksen sedän, myöskin Johan Sibeliuksen, jäämistöön. Sibelius alkoi käyttää opiskeluvuosinaan sedältään jääneitä käyntikortteja, joissa nimi oli silloisen muodin mukaisesti kirjoitettu ranskalaisittain Jean.
1880-luvun loppupuoli merkitsi Sibeliukselle myös elinikäisen ystäväpiirin muodostumista eri alojen taiteilijoiden, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin ja Eino Leinon, kanssa.
Helsingin jälkeen opinnot jatkuivat mm. Wienissä, jossa Sibelius tutustui moniin aikansa tunnettuihin säveltäjiin. Etäisyys kotimaasta herätti myös suuren kiinnostuksen suomalaista kulttuuria ja perinnettä kohtaan. Vuonna 1892 kantaesityksensä saikin Kullervo-sinfonia, joka oli Sibeliuksen uran läpimurto. Samana vuonna hän meni naimisiin Eero Järnefeltin siskon Aino Järnefeltin kanssa.
Suomalaiset kaipasivat kansallistunnon vahvistusta etenkin Venäjän keisarin antaman manifestin jälkeen helmikuussa 1899. Autonomiaa kaventava säädös tulkittiin sortotoimeksi Suomen itsehallintoa kohtaan. Sibeliuksen isänmaallinen musiikki, erityisesti vuonna 1900 sävelletty Finlandia, vastasi tähän tarpeeseen. Sibeliuksesta tulikin lähes kansallissankari.
1904 Sibelius muutti Tuusulanjärvelle uuteen kotiin, joka nimettiin Sibeliuksen puolison mukaan Ainolaksi. Näin Sibeliuksesta tuli osa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä, johon kuuluivat monet Helsingin opiskeluaikojen ystäväpiirin jäsenistä.
Sibeliuksen sävellystyön tuottoisimmat vuodet ajoittuvat 1900–1930-luvuille. Ikuiseksi arvoitukseksi on jäänyt kahdeksas sinfonia, jonka Sibeliuksen uskotaan polttaneen. Sen sisällöstä, kohtalosta ja keskeneräisyydestä ei ole koskaan saatu varmuutta.
Kansainvälisesti arvostettu säveltäjä menehtyi aivoverenvuotoon vuonna 1957 ja hänet haudattiin Ainolaan. Talo on toiminut museona vuodesta 1974.
Sibeliuksen musiikki jatkaa elämäänsä
Sibeliusta levytetään yhä paljon, ja hänen vaikutuksensa näkyy edelleen useiden nykysäveltäjien työssä sekä Suomessa että ulkomailla. Joskus hänen varjonsa on koettu olevan kotimaassa liiankin ison.
Varsinaista koulukuntaa Sibeliukselle ei koskaan syntynyt, mutta laajasta ja omintakeisesta tuotannosta on moni säveltäjä löytänyt oman inspiraation kohteensa. Erityisesti sinfoniamusiikin luojana ja uudistajana Sibelius on alansa merkittävimpiä nimiä.
Sibeliuksen monipuolisuudesta kertoo se, että häntä on kuvailtu sekä konservatiiviseksi että vallankumoukselliseksi. Jälkimmäisestä, Sibeliuksen modernista perinnöstä, tehdään löytöjä yhä edelleen.
Keskeisiä teoksia
• Sinfoniat 1-7 (1899-1924)
• Kullervo op. 7(1892)
• Finlandia op. 26 (1899)
• Karelia-sarja, op. 11 (1893)
Kuuntele Sibeliuksen musiikkia Elävässä arkistossa
Viralliseksi liputuspäiväksi vuonna 2011
Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys ry lähti ajamaan liputuspäivää Sibeliukselle ja suomalaiselle säveltaiteelle vuonna 2004 Kaija Lehmuskallion ehdotuksesta. Päivämäärän luonnollisimmaksi vaihtoehdoksi katsottiin Sibeliuksen syntymäpäivä 8. joulukuuta.
Kansalaisaloitteen muotoon laadittu kirjelmä luovutettiin sisäasianministeriölle. Aloitetta liittyivät puoltamaan Hämeenlinnan ja Järvenpään kaupungit sekä lukuisat yhdistykset ja yhteisöt.
Sisäasiainministeriö antoi liputuksesta suosituksen vuonna 2005, jolloin Sibeliuksen syntymästä oli kulunut 140 vuotta. Samalla ministeriö keräsi mielipiteitä päivän muuttamisesta yleiseksi liputuspäiväksi, koska uusien liputuspäivien on saatava kansalaisten yleinen hyväksyntä.
Liputusmääräys toistettiin seuraavina vuosina ja sen toteutumista tarkkailtiin. Vuonna 2007 ministeriö totesi liputuksen saaneen yleisen ja riittävän laajan hyväksynnän, ja teki Helsingin almanakkatoimistolle esityksen joulukuun 8. päivän merkitsemisestä kalenteriin liputuspäiväksi.
Musiikkipiireissä oli myös ehdotettu liputuspäivää suomalaiselle musiikille. Päivämääräksi oli esitetty 11.3., joka oli nykyisen Sibelius-akatemian perustaneen Helsingfors Musikförening -yhdistyksen perustamispäivä. Ehdottajat eivät halunneet kytkeä musiikin päivää yksittäiseen henkilöön.
Tilanteen epäselvyys ja pelko liputuspäivien inflaatiosta lykkäsi almanakkatoimiston päätöstä. Se tehtiin lopulta selvittelytyön päätteeksi, ja Sibelius ja suomalainen musiikki saivat oman liputuspäivän vuodesta 2011 alkaen.
Muokkaukset: lisätty video ja poistettu toimimattomia linkkejä 5.12.2018
