Hyppää pääsisältöön

Mikael Agricolan päivä 9.4.

Mikael Agricolaa (n. 1510-1557) pidetään suomen kirjakielen isänä. Hänen ABC-kirjansa, joka ilmestyi vuonna 1543, sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirja oli ensimmäinen suomalainen aapinen. Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Päivä on samalla myös suomen kielen päivä ja liputuspäivä.

"Ele polghe kiria quin sica,
waicka henes on wehe wica"

Mikael Agricola Rucouskirjan esipuheessa

Agricola oli myös Turun piispa ja uskonpuhdistaja. Hänen elämäntyöstään suurin osa olikin uskonnollisen kirjallisuuden kääntämistä suomen kielelle.

Agricolan äidinkieli oli luultavasti ruotsi, sillä hän syntyi Pernajassa, joka tuolloin oli ruotsinkielistä aluetta. Hän oppi kuitenkin helposti suomen ja opiskeli myös saksaa ja latinaa.

Opiskelemaan Saksaan

Agricola aloitti opiskelunsa Viipurin latinankoulussa ja pääsi sittemmin Turun piispan Martti Skytten sihteeriksi. Agricola oli Suomessa uskonpuhdistuksen tärkein toteuttaja ja hän sai pappisvihkimyksensä 1530-luvulla.

Vuonna 1536 Agricola lähetettiin opiskelemaan Wittenbergin yliopistoon Saksaan. Hän suoritti opinnäytteensä filosofisessa tiedekunnassa ja valmistui maisteriksi 1539. Valmistuttuaan hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Agricola riitaantui kuningas Kustaa Vaasan kanssa ja joutui jättämään koulun johtamisen vuonna 1548.

Turun piispan Martti Skytten kuoltua 1550 Agricola hoiti tämän tehtäviä, ja vuonna 1554 Kustaa Vaasa nimitti hänet virallisesti Turun piispaksi. Agricola kuoli vuonna 1557.

Uskonnollista kirjallisuutta kansankielellä

Uskonpuhdistuksen yhtenä tavoitteena oli Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien kääntäminen kansankielelle. Lutherin mielestä kaikkien oli kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään. Suomenkielisen uskonnollisen kirjallisuuden luomisesta tuli Mikael Agricolan elämäntyö.

ABC-kirja oli Agricolan ensimmäinen suomenkielinen teos. Se oli tarkoitettu erityisesti pappien käyttöön . Agricola suomensi Uuden testamentin ja se julkaistiin 1548 nimellä Se Wsi Testamenti. Rucouskiria Bibliasta (1544) sisälsi jumalanpalveluksia ja yksityistä hartautta varten tarkoitettuja rukouksia. Agricola suomensi myös osia Vanhasta testamentista ja kirjoitti käsikirjoja jumalanpalvelusta varten.

Agricolan jalanjäljillä (TV-sarja, ohjaus Erkko Lyytinen)

Osa 1: Millaisessa ympäristössä ja maailmassa Mikael Agricola eli ja vaikutti? Agricolan työ oli merkittävää uskonpuhdistuksen alun Suomessa, jolloin moderni valtio alkoi muodostua.

Osa 2: Mikael Agricolan rooli suomen kirjakielen synnyssä. Millaisia haasteita hän joutui kohtaamaan?

Osa 3: Millainen oli Mikael Agricolan diplomaatin ura Venäjällä ja mikä on hänen jättämänsä kulttuurinen perintö? Agricolan aloittama pioneerityö näkyy yhä meissä.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.