Hyppää pääsisältöön

Särki ja hauki - saalis ja peto

särki jäässä
Särki. Kuva: Risto Salovaara/Yle särki jäässä Kuva: Yle/ Risto Salovaara särki,kalat,jää,Pakastus

Särki on Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji ja runsastunut vesien rehevöitymisen myötä. Hauki on kunnon petokalojen prototyyppi, jonka vatsaan särki usein päätyy.

Särki pystyy vaihtamaan saalistustaktiikkaa veden laadun mukaan. Näköhavaintoihin perustuva saalistus muuttuu veden sameuden lisääntyessä tuntoaisteihin perustuvaksi ravinnonhauksi. Rehevissä vesistöissä särjet käyttävät hyväkseen paljon kasviravintoa, limaskoja ja vitoja. Koska särki on runsas, se on itse yleinen saaliskala. Särki päätyy monen petokalan kuten hauen ruokalistalle.

Hauki on kunnon petokalojen prototyyppi. Sen pää, kita, hampaat ja silmät ovat suuret. Ruumis on sukkulamainen ja evät ovat keskittyneet ruumiin peräpäähän vahvaksi potkupinnaksi. Hauen saalistustaktiikka on odotella saalista kiven tai ruohoston suojissa ja kun saalis on sopivalla etäisyydellä, se iskee salamannopeasti. Hauki nielee saaliinsa pää edellä, purematta, kokonaisena.

Hauen pää. Kuva: Juha Laaksonen/Yle

Hauen pää. Kuva: Juha Laaksonen/YleHauen pää. Kuva: Juha Laaksonen/Yle
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.