Vihreänruskeaan suomaisemaan tuovat kesällä väriä kihokkien punaiset lehtiruusukkeet. Kihokit ovat lihansyöjäkasveja, jotka parantavat ravinnon, erityisesti typen, saantiaan pyydystämällä hyönteisiä tahmeilla lehdillään.
Tietolaatikko
Kihokit (Drosera)
- lihansyöjäkasveja
- saalistavat lehdissä olevien limapisaroiden avulla
Suomessa esiintyvät kihokit:
- pitkälehtikihokki
- pyöreälehtikihokki
- pikkukihokki (vaarantunut laji)
Suomessa kasvaa kolme kihokkilajia: pitkälehti-, pyöreälehti- ja pikkukihokki, joista viimeisin on uusimman uhanalaisarvioinnin mukaan vaarantunut laji.
Kihokin valkoiset kukat ovat yksittäisen kukkavanan päässä. Ne avautuvat lämpimällä auringonpaisteella yksi kerrallaan.
Pisarat houkuttavat hyönteisiä
Lehdissä olevien karvojen päihin erittyy pisaroina tahmeaa, liimamaista nestettä, joka houkuttelee hyönteisiä. Kimaltava pisara on kuitenkin ansa: hyönteinen ei löydäkään mettä vaan jää kiikkiin.
Lehden karvat kiertyvät saaliin ympärille, ja nesteen sisältämät enstyymit alkavat hajottaa sen pehmeitä osia. Muutamassa viikossa hyönteisestä jäljelle jää vain sulamattomat osat kuten kitiinikuori. Kihokki tulee toimee myös ilman hyönteisiä, mutta tällöin kasvu jää vaatimattommaksi.
Kihokkien lisäksi kasveistamme kuusi vesiherne- ja kolme yökönlehtilajia käyttävät eläinravintoa hyväkseen.
Perustuu ohjelmaan: Ekolokero
