Erikoisen näköinen mäntykukka on monivuotinen, täysin lehtivihreätön loiskasvi. Sen voi nähdä kukkivan heinä-elokuussa eteläisen Suomen havumetsissä, etenkin mäntykankailla.
Tietolaatikko
Mäntykukka
(Monotropa hypopitys)
- korkeus 10–30 cm
- ottaa ravinnon muilta kasveilta juurisienen välityksellä
- lehdet suomumaiset
Mäntykukka kasvaa yleensä pienissä ryhmissä. Sen 10-30 senttiä pitkässä varressa on suomumaisia lehtiä ja päässä tiheä terttumainen kukinto. Kukat, kuten koko kasvikin, ovat väriltään hailakan kellertäviä.
Nuokkuvissa, kellomaisissa kukissa on mieto tuoksu. Kasvi saattaa elää vuoden tai useammankin juuristonsa avulla täysin maanalaisena, kunnes nousee taas maan pinnalle kukkimaan.
Ravinteet isäntäkasvilta
Mäntykukka ottaa tarvitsemansa ravinteet isäntäkasvilta, männyltä tai kuuselta, tämän kanssa symbioosissa elävän juurisienen välityksellä. Se on siis tavallaan sekä puun että sienen loinen.
Mäntykukka on talventörröttäjä - se jää kuihduttuaan sojottamaan pystyyn ja levittää siemenensä talven aikana tuulen mukana hankia pitkin. Valtaosa siemenistä päätyy kuitenkin epäotolliseen maaperään ja tuhoutuu.
Muita vastaavanalaisia kasveja Suomessa ovat suomukka, pesäjuuri, metsänemä ja harajuuri.
Perustuu ohjelmiin: Ekolokero ja Riston luontokoulu
