Saniaiset, kortteet ja lieot antavat käsityksen siitä, miltä maapallon metsät näyttivät kivihiilikaudella, 300 miljoonaa vuotta sitten. Niiden jäänteistä ovat muodostuneet maailman kivihiilivarat.
Saniaiset, kortteet ja lieot muodostavat ikivanhan, itiöistä lisääntyvän kasviryhmän, sanikkaiset.
Saniaiset ovat kosteiden kasvupaikkojen kasveja, komeimpana jopa kaksimetriseksi kasvava kotkansiipi. Tutumpia lajeja ovat rotevat sananjalka, kivikkoalvejuuri ja soreahiirenporras sekä pieni ja hento metsäimarre, kuin vaatimaton kopio sananjalasta. Kallioimarre on todellinen sinnittelijä, joka kuivana aikana kuihtuu ja käpertyy lähes olemattomiin, mutta sateen tullen palaa jälleen entiseen vehreyteensä. Talvellakin.
Kortteet ovat kevään ensimmäisiä kasveja teiden varsilla ja pientareilla. Niiden paljaat, nivelikkäät varret ja itiötähkät varren päässä nousevat maasta heti roudan sulettua. Myöhemmin kesällä, kun lehtikiehkurat ovat täydessä mitassaan, voi hämärän kuusikon siimeksessä tiheässä kortteikossa tehdä mielikuvitusmatkan vaikka kivihiilikautiseen metsään.
Suomessa kasvaa kuusi liekolajia. Parhaiten niistä tunnetaan ainavihanta riidenlieko. Sen puutuneet varret kestävät hyvin tallaamista, pakkasta ja kuivuutta. Riidenlieko tunnetaan myös monipuolisena rohdoskasvina. Sen avulla torjuttiin aikanaan riisitautia ja syöpäläisiä.
Perustuu ohjelmaan: Ekolokero
