Hyppää pääsisältöön

Jäkälät reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin

Naavakuusi
Naavakuusi. Kuva: Risto Salovaara/Yle Naavakuusi Kuva: Yle/ Risto Salovaara jäkälät,naavat,puut

Jäkälä on sienen ja levän muodostama yhdyseliö. Molemmat osat ovat jäkälälle elinehto.

Tietolaatikko

Jäkälät
(Lichenes)

  • symbioottinen eliöryhmä
  • koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista

Jäkälä on sienen ja levän muodostama yhdyseliö. Sieniosa antaa jäkälälle muodon, kiinnittää sen kasvulalustaan sekä ottaa maasta vettä ja ravinteita.

Leväosa taas tuottaa valon avulla energiaa ja hiiliyhdisteitä jäkälän ja sieniosakkaan tarpeisiin.

Jäkälät hyvä ilmanlaadun mittari

Tutuimpia jäkäliä ovat nahkajäkälä, puita peittävä sormipaisukarve, poronjäkälä, torvijäkälä ja rupijäkälä. Hidaskasvuisuutensa takia jäkälät ovat arkoja ilmansaasteille. Niiden perusteella voidaan siis tehdä arvioita ympäristön ja ilman laadusta.
Naavat ja lupot olivatkin jo lähes kadonneet eteläisimmän Suomen metsistä. Parantunut ilmanlaatu on kuitenkin saanut ne vähitellen palaamaan.

Palleroporonjäkälää kuivalla kankaalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Palleroporonjäkälää kuivalla kankaalla. Kuva: Risto Salovaara/YlePalleroporonjäkälää kuivalla kankaalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Poronjäkäliä ja puolukoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Poronjäkäliä ja puolukoita. Kuva: Risto Salovaara/YlePoronjäkäliä ja puolukoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Harmaaporonjäkälä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaaporonjäkälä. Kuva: Risto Salovaara/YleHarmaaporonjäkälä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Palleroporonjäkälää. Kuva: Heli Mäkikauppila/Yle

Palleroporonjäkälää. Kuva: Heli Mäkikauppila/YlePalleroporonjäkälää. Kuva: Heli Mäkikauppila/Yle
Haavankeltajäkälä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Haavankeltajäkälä. Kuva: Risto Salovaara/YleHaavankeltajäkälä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Karvejäkälää kalliolla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Karvejäkälää kalliolla. Kuva: Risto Salovaara/YleKarvejäkälää kalliolla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Rupijäkäliä kiven pinnalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Rupijäkäliä kiven pinnalla. Kuva: Risto Salovaara/YleRupijäkäliä kiven pinnalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Nahkajäkälä. Kuva: Tarja Saariniemi/Yle.

Nahkajäkälä. Kuva: Tarja Saariniemi/Yle.Nahkajäkälä. Kuva: Tarja Saariniemi/Yle.
Naava yleistyy ilman puhdistuessa. Kuva: Pentti Kallinen/Yle

Naava yleistyy ilman puhdistuessa. Kuva: Pentti Kallinen/YleNaava yleistyy ilman puhdistuessa. Kuva: Pentti Kallinen/Yle

Perustuu ohjelmiin: Ekolokero ja Luonto läheellä (Procam Oy)

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.