Unkarin ääntäminen on suomalaiselle jokseenkin helppoa, kunhan opettelee muutaman poikkeuksen. Tässä tutustumme myös kaikkein tärkeimpiin sanoihin ja ilmaisuihin.
Suomen ja unkarin välisestä sukulaisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan itse asiassa kielten sukulaisuutta eli käytännössä niiden samankaltaisuutta. Suomi ja unkari kuuluvat molemmat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään, ja niiden on oletettu vuosituhansien kuluessa kehittyneen samasta kielimuodosta, ns. kantakielestä. Kielisukulaisuus tuntuu auttavan siinä, että opimme toistemme kieltä helpommin kuin muiden kielten puhujat. Vaikeuksia aiheutuu ennen muuta siitä, että unkarissa ja suomessa on vain vähän toisiaan muistuttavia sanoja. Vanhat yhteiset sanat, kuten kala - hal, veri - vér, vesi - víz, käsi - kéz, eivät pitkälle auta. Kummassakin kielessä on lisäksi ollut tapana korvata vierasperäiset sanat omaperäisillä ilmauksilla, joten ‘kansainvälisistä’ sanoistakaan ei ole sanottavasti hyötyä. Kielenopiskelijalle onkin alussa työlästä juuri se, että jokainen sana on opeteltava erikseen.
Unkarin ääntäminen on suomalaiselle jokseenkin helppoa, kunhan muistaa kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan, jotka poikkeavat suomen ääntämyksestä.
1. Unkarin á, é, í, ó, ú, ű, ő = suomessa aa, ee, ii, oo, uu, yy, öö.
2. Unkarin e ääntyy samoin kuin suomen ä; kirjakielestä puuttuvat suomen lyhyt e ja pitkä ää.
3. ü = suomessa y
4. Unkarin a ääntyy toisin kuin suomalainen a; se on suomen a- ja o-äänteiden välimailta - ikään kuin ääntäisimme a:n huulet pyöristettyinä.
5. Unkarissa on neljä ns. liudentunutta konsonanttia, jotka merkitään gy, ly, ny, ty. Ne ääntyvät j-mäisinä, hieman samaan tapaan kuin savon murteessa. Niiden oikea ääntäminen on ymmärretyksi tulemisen kannalta tärkeää, ja ne onkin syytä ääntää vaikkapa hieman liioitellen. Suomeksi niitä voidaan kuvata näin: gy = dj, ly = j, ny = nj, ty = tj. Yleisin ja epäilemättä myös vaikein on gy, joka esiintyy mm. sanoissa hogy vagy?, ‘hodj vadj’ “mitä kuuluu?”, tai kaupungin nimessä Győr ‘djöör’ ja henkilönnimessä György ‘djördj’. Väärä ääntäminen saattaa aiheuttaa sekaannusta, kuten sanoissa hegy ‘hädj’ “vuori” ja hely ‘häj’ “paikka”.
6. Suomalaisen ainokaisen s-äänteen asemasta unkarissa on peräti kuusi s:n kaltaista äännettä, jotka voidaan esittää kolmena “suhuttomana” ja “suhullisena” parina:
sz suomen s
s suomen š
z ääntyy kuten saksan sanassa ‘See’ tai englannin sanassa ‘zoo’
zs ääntyy kuten ranskan ‘Jean’, ‘Jacques’
c suomen ts
cs ääntyy kuten englannin sanassa ‘kitchen’
Nämä äänteet on syytä pitää erossa toisistaan, sillä niiden sekaantuminen voi aiheuttaa merkityksen vaihtumisen, kuten sanoissa kész “valmis”, kéz “käsi” ja kés “veitsi”.
Kysymyslauseen sävelkulku
Sanan paino on unkarissa kuten suomessakin ensimmäisellä tavulla. Pitkien sanojen ääntäminen voi silti olla hankalaa, koska tavutus on toisenlainen kuin suomessa. Unkarilaisen lauseen sävelkulku eroaa suomalaisesta siinä, että kysymys voidaan ilmaista ilman kysymyssanaa tai muuta erityistä merkkiä nostamalla sävelkulkua lauseen lopussa, tavallisesti viimeistä edellisen tavun kohdalla samaan tapaan kuin englannissa tai ranskassa.
Artikkelit ja päätteet
Sanat ovat kummassakin kielessä pitkiä, koska niihin liitetään erilaisia päätteitä sen sijaan, että käytettäisiin prepositioita kuten esimerkiksi englannissa tai ruotsissa. Eroista ehkä silmiinpistävimpiin kuuluu se, että unkarin kieli käyttää artikkelia. Epämääräinen artikkeli on egy ‘ädj’ ja määräinen a tai az riippuen siitä, alkaako sana konsonantilla vai vokaalilla: egy ház ‘talo’ (vrt. englannin a house), a ház (vrt. englannin the house); egy autó ‘auto’, az autó (koska sana alkaa vokaalilla).
Tärkeitä sanoja
| minä | én |
| sinä | te |
| hän | ő |
| me | mi |
| te/teittittely | ti/ön |
| he | ők |
| tämä | ez |
| tuo, se | az |
| nämä | ezek |
| nuo, ne | azok |
...ja ilmaisuja
| Päivää | Jó napot |
| Näkemiin | Viszontlátásra |
| Kiitos | Köszönöm |
| Kyllä | Igen |
| Ei | Nem |
| Ei ole | Nincs |
| Anteeksi | Bocsánat/Elnézést |
| Olen suomalainen | Finn vagyok |
| Suomi | Finnország |
| Unkari | Magyarország |
| Puhutteko englantia /saksaa? | Beszél angolul/németül? |
| Voitteko puhua hitaasti. | Tessék lassan mondani. |
Kylttejä
| Avoinna | Nyitva |
| Suljettu | Zárva |
| Työnnä | Tolni |
| Vedä | Húzni |
| Kassa | Pénztár |
| Vessat | Mosdók |
| Naisten wc | Női mosdó / Női WC / Nők |
| Miesten wc | Férfi mosdó / Férfi WC / Férfiak |
| Sisäänkäynti | Bejárat |
| Uloskäynti | Kijárat |
| Alaspäin | Le |
| Ylöspäin | Fel |
| Neuvonta | Felvilágosítás |
| Vapaa | Szabad |
| Varattu | Foglalt |
| Kielletty | Tilos |
| Loppu | Elfogyott |
| Epäkunnossa | Nem működik |
| Itsepalvelu | Önkiszolgálás |
| Varauloskäynti | Vészkijárat |
Teksti: Ildikó Vecsernyés, Marjatta Manni-Hämäläinen. Vuosi: 2012. Video: Ohjelmasarjasta Magyar - unkaria matkailijoille (2005).
