Tässä osassa opitaan:
Sanastoa ja fraaseja
- Maat, kansallisuudet ja kielet
- Kotipaikasta kertominen
- Henkilön esittely
- Ääntäminen: b, d, g, p, t, k
Kielioppia
- Tavallinen kysymyslause
- Erikoiskysymyslause
Tapakulttuuria
- Puhuttelutavat
Näin kerrot minkä maalainen olet ja mistä olet kotoisin
Rén tarkoittaa sananmukaisesti ihmistä. Se laitetaan maan tai paikan nimen perään.
Wǒ shì … rén. Olen … kansalainen / paikkakuntalainen.
Wǒ shì Fǎguórén. Olen ranskalainen.
Wǒ shì Hèěrxīnjīrén. Olen helsinkiläinen.
Prepositio cóng vastaa suomen päätettä -sta/-stä ja lái on verbi tulla.
Wǒ cóng … lái. Minä olen kotoisin … (Minä tulen ... -sta.)
Maa, kansallisuus ja kieli
Fēnlán | Suomi |
Fēnlánrén | suomalainen |
Fēnlánwén | suomen kieli |
Zhōngguó | Kiina |
Zhōngguórén | kiinalainen |
Zhōngwén | kiinan kieli |
Fǎguó | Ranska |
Fǎguórén | ranskalainen |
Fǎwén | ranskan kieli |
Jiānádà | Kanada |
Jiānádàrén | kanadalainen |
Yīngguó | Englanti, Iso-Britannia |
Yīngguórén | englantilainen |
Yīngwén | englannin kieli |
Déguó | Saksa |
Déguórén | saksalainen |
Déwén | saksan kieli |
Rìběn | Japani |
Rìběnrén | japanilainen |
Rìwén | japanin kieli |
Měiguó | Yhdysvallat, USA |
Měiguórén | yhdysvaltalainen |
Yīngwén | englanti |
Kun esittelet itsesi tai ystäväsi
Wǒ jiào ... Minua kutsutaan …
Tā shì wǒ péngyǒu / tóngshì. Hän on minun ystäväni / työkaverini.
Tā xìng ... Tā jiào … Hän on sukunimeltään … Häntä kutsutaan …
Esittelylauseita
Kun tapaat uusia ihmisiä
…xiānsheng / nǚshì, nín hǎo. Rènshí nín hěn gāoxìng!
Herra/Rouva …, päivää. Hauska tutustua!
Nín hǎo. Rènshí nín, wǒ yě hěn gāoxìng! Päivää. Hauska tutustua myös!
Zhè shì wǒ de míngpiàn. Tässä on käyntikorttini.
Xièxiè. Kiitos
Hauska tavata
Muita sanontoja
Wǒ huì shuō yìdiǎnr zhōngwén. Osaan puhua hieman kiinaa.
Wǒ bú huì shuō Zhōngwén. En osaa puhua kiinaa.
Wǒ bù dǒng! En ymmärrä.
Duì bù qǐ, wǒ lái wǎn le. Anteeksi, olen myöhässä.
Méi guānxi. Ei se mitään.
Ääntämisopas
Pinyin: bp, dt, gk
Kielioppia
Tavallinen kysymyslause
Tavallinen kysymyslause muodostetaan lisäämällä väitelauseen perään kysymyssana ma, joka vastaa melko tarkasti suomen kielen päätettä -ko/-kö.
Tā jiào Zhāng Yíníng. Hän on nimeltänsä Zhang Yining.
Tā jiào Zhāng Yíníng ma? Onko hän nimeltänsä Zhang Yining?
Pekka hěn hǎo. Pekalle kuuluu hyvää.
Pekka hěn hǎo ma? Kuuluuko Pekalle hyvää?
Erikoiskysymyslause
Ma-sanaa ei käytetä, jos lauseessa on ns. erikoiskysymyssana kuten shénme (mikä), shéi (kuka), zàinǎli (missä) jne.
Erikoiskysymyslauseiden muodostamisessa pitää kiinnittää huomiota erityisesti sanajärjestykseen. Erikoiskysymyssanat eivät ole välttämättä lauseen alussa, toisin kuin suomen kielessä.
Kysymyssanan paikka lauseessa riippuu siitä, mikä lauseenjäsen se on. Jos kysymyssana toimii lauseessa objektina, se on objektin paikalla, eli lauseen lopussa:
Nǐ jiào shénme? Millä nimellä sinua kutsutaan?
Jos kysymyssana sensijaan toimii subjektina, sen paikka on lauseen alussa:
Shénme měilì? Mikä on kaunista?
Sanajärjestys
Kiinan kielessä sanoilla ei ole sijamuotoa eivätkä ne taivu. Siksi sanajärjestyksellä on erittäin tärkeä rooli.
Yleisin kiinan kielen sanajärjestys on SAVO:
S = subjekti
A = adverbiaali
V = verbi
O = objekti
Nǐ zàinǎli hē kāfēi? Missä juot kahvia? – sananmuk. Sinä missä juoda kahvia?
Väärä sanajärjestys ei pelkästään aiheuta väärinymmärryksiä, vaan myös muuttaa lauseen merkitystä.
Wǒ ài nǐ. Minä rakastan sinua.
Nǐ ài wǒ. Sinä rakastat minua.
Kerrataan kysymys- ja kieltolauseen muodostus
Tapakulttuuria
Puhuttelutavat
Tavanomaisessa tilanteessa hyvä tapa kutsua toista on käyttää sukunimeä ja titteliä. Esimerkiksi Guō lǎoshī (opettaja Guo), Jīn jīnglǐ (toimitusjohtaja Jin). Titteli voi olla Kiinan kulttuurissa mikä tahansa ammatti tai arvonimi, kuten Lǐ mìshu (sihteeri Li).
Toinen hyvä tapa puhutella on sanoa xiānsheng (herra), tàitai / fūren (rouva) tai xiǎojie (neiti). Jos kyseessä on Wáng-niminen naispuolinen henkilö, voi vastaavasti kutsua häntä hänen ikänsä mukaisesti joko Wáng xiǎojie, tai Wáng tàitai / fūren.
Ystäviä, tuttavia tai työtovereita voidaan kutsua läheisemmin. Iästä riippuen joko lǎo (vanha) + sukunimi tai xiǎo (pikku) + sukunimi. Tietysti ikä on suhteellista. Tavallisesti alle 40-vuotiaalle annetaan xiao-titteli, vasta yli 40-vuotiaat ansaitsevat kunnioittavan lao-aseman.
On myös yleistä, että työpaikalla, koulussa tai yliopistossa tuttavat, ystävät, jopa erittäin läheisetkin ystävät kutsuvat toisiaan koko nimellä. Kiinalainen nimi on yleensä erittäin lyhyt, ja koko nimellä kutsuminen tuntuu hyvin luonnolliselta.
On hyvä tietää, että Kiinassa etunimellä kutsutaan vain perheenjäseniä, seurustelusuhteessa olevia ja poikkeuksellisen läheisiä ystäviä. Tietysti jos kiinalaisella on joku länsimaalainen etunimi, voi silloin huoletta länsimaisen tavan mukaisesti kutsua häntä pelkällä länsimaisella etunimellä.
Lǎo Wài -puhuttelulla kutsutaan Kiinassa ulkomaalaisia. Wai tarkoittaa ulkopuolella olevaa. Lao Wai on neutraali kutsumatapa, siinä ei ole halveksuvaa sävyä.