Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.
Kanalinnut
Kanalintuja tapaa kaikenlaisissa elinympäristöissä eteläisimmän Suomen metsistä, peltolakeuksilta ja soilta aina tuntureiden paljakoille saakka. Luonnonvaraiset kanalinnut ovat viiriäistä lukuun ottamatta riistalintuja.
Kanalintuja tapaa harvakseltaan kaikkialla
Fasaani, riistalinnusta pihalinnuksi
Metso, havumetsän mahtilintu
Riekko - kesällä ruskea, talvella valkoinen
Kurkilinnut, haikaralinnut ja pelikaanilinnut
Kaikki Suomen linnut eivät ole "pikkulintuja". Suomen kookkaimpiin lintuihin kuuluva kurki on siiven tertiaalisulkineen jopa 120 cm pitkä, harmaahaikara ja merimetsokin ovat lähes metrin mittaisia.
Pitkiä kauloja ja koipia
Kurki, soiden jättiläinen
Merimetso, mustanpuhuva valloittaja
Nokikana, ärhäkkä reviirinsä puolustaja
Tulokaslajit kyhmyjoutsen ja harmaahaikara
Petolinnut
Niitä ihaillaan, niitä vihataan. Petolinnut on yleisnimitys linturyhmälle, johon kuuluvat kotkat, haukat, sääksi ja pöllöt.
Petolinnut - taivaan nopeat ja komeat
Kanahaukka, syyttä vainottu
Merikotka pelastettiin talviruokinnalla
Sääksi on erikoistunut kalaravintoon
Pöllöt
Pöllöt ovat yöelämään sopeutuneita petolintuja. Niitä pidetään sympaattisina viisauden esikuvina. Ellei joku ole sitten ihan "pöllö".
Miten pöllöt selviävät talvesta?
Huuhkaja – ryöstölintu vai lintujen aatelia?
Lehtopöllö suosii kulttuuriympäristöjä
Pöllöt, hiljaiset saalistajat
Rantalinnut
Rantalinnuista on moneksi. Tunnetuimpia ryhmiä ovat lokit, tiirat ja kahlaajat. Lokit ovat kaikkiruokaisia merenrannikoiden ja järvien lintuja. Siroille tiiroille tyypillistä ravintoa ovat pikkukalat. Kahlaajien pitkät jalat ja pitkä nokka soveltuvat hyvin ravinnon etsimiseen erilaisilta kosteikoilta.
Vesillä ja kosteikoissa
Kuovit seisoskekevat keväällä järven jäällä.
Kalatiira, pitkänmatkan muuttaja
Liro, soiden taukoamaton varoittelija
Naurulokki, lintujärvien peruslokki
Selkälokki, järvenselkien kaunotar
Tikkalinnut
Kaikuva, tiukkarytminen rummutus voi paljastaa, että lähistöllä on tikka. Rummuttamalla tikat ilmoittavat reviiristään. Uusi pesäkolo nakutetaan joka vuosi. Ainoastaan muuttolintu käenpiika pesii valmiiseen koloon.
Tikat, metsän rummuttajat
Käenpiika on muuttolintu
Käpytikka, metsän perustikka
Valkoselkätikka levittäytyy uusille alueille
Varikset
Monien vihaamia, mutta lähes kaikkiruokaisina nokkelia ympäristönsä putsaajia. Varislinnut näkyvät ja kuuluvat myös ihmisasutusten keskellä. Variksiin kuuluvat korppi, varis, mustavaris, harakka, naakka, närhi, kuukkeli ja pähkinähakki.
Varikset, nokkelia ja uteliaita
Harakka - aina valppaana
Kuukkeli on retkeilijän seuralainen.
Naakka on seurallinen lintu
Varis - aina paikalla
Varpuslinnut, käkilinnut ja kiitäjät
Varpuslinnuista moni ajattelee, että ne on niitä "pikkulintuja", mutta ryhmä on monimuotoinen. Varpuslintuihin kuuluu yli puolet maailman linnuista, reilut 5 000 lajia. Esimerkiksi rastaat, kertut, siepot, tiaiset ja peipot ovat varpuslintuja.
Käki kukkuu kesää
Tervapääsky, kesätaivaan kiitäjä
Tiaiset, monen pihapiirin piristys
Västäräkki ennakoi kesää
Vesilinnut
Suomen tunnetuimpia vesilintuja ovat varmasti sorsat. Moni tunnistaa esimerkiksi sinisorsakoiraan sen pään värityksen perusteella. Sorsiin kuuluvat myös joutsenet ja hanhet, mutta kelluttelee ja sukeltelee vesillä muitakin vesilintuja, kuikkia, koskeloita ja uikkuja.
Haahkojen kevät
Haapana viihtyy monenlaisissa vesissä
Isokoskelo, taitava kalastaja
Kaakkuri viihtyy suorantaisilla lammilla
Kuikka huutaa nimeään
Laulujoutsen, kansallislintu