Hyppää pääsisältöön

Kanalintuja tapaa harvakseltaan kaikkialla

Kiiruna koiras.
Kiiruna koiras. Kuva: Risto Salovaara Kiiruna koiras. Kuva: Risto Salovaara linnut,kiiruna,vesilinnut

Kanalinnut ovat pääasiallisesti maassa eläviä lintuja, joilla on tukeva, kärjestä kaareva nokka ja lyhyenleveät pyöreäpäiset siivet.

Kanalinnut jaetaan metsäkanalintuihin ja peltokanalintuihin. Metsäkanoja ovat pyy, riekko, kiiruna, teeri ja metso. Peltokanoja (aitokanat) ovat peltopyy, viiriäinen ja fasaani.

Kanalinnuille yhteisenä piirteenä niillä on tukeva vartalo, vahva kaula ja lyhyt, hieman alas kaartuva tukeva nokka. Myös jalat ovat voimakkaat. Metso on suurin kanalinnuistamme, pienin on hyvin harvalukuinen viiriäinen. Viiriäisen katsottiin jopa hävinneen Suomen lintulajistosta muutama kymmenen vuotta sitten.

Elinympäristö ja ravinto

Kanalinnut ovat paikkalintuja, jotka talveksi Afrikkaan muuttavaa viiriäistä lukuun ottamatta pysyttelevät läpi vuoden samoilla alueilla. Vaikka Suomessa on vain muutama laji, niitä tapaa monenlaisissa elinympäristöissä metsistä pelloille ja soille, tuntureilta taajamien puutarhoihin.

Kanalinnut viettävät suuren osan ajasta maassa. Sanonta "lyhyt kuin kanan lento" ei aivan pidä paikkaansa, vaikka eivät kanalinnut mitään lentotaitureita olekaan. Niiden siivet ovat lyhyet ja pyöreäkärkiset, kaartuvien käsisulkien vuoksi myös kuperat.

Suomessa talvehtivat kanalinnut ovat sopeutuneet kylmyyteen monin eri tavoin. Joskus voi lumessa nähdä pyöreän kolon, kanalinnun kiepin, jonne lintu on pudottautunut lennosta yöpymään. Lumi on hyvä eriste, joten kiepissä on lämmin viettää talviyö.

Kanalinnuille tyypillistä ravintoa ovat erilaiset kasvinosat, siemenet ja marjat, kesällä myös hyönteiset. Varsinkin poikasten ruokavalioon energiapitoinen hyönteiasravinto kuuluu oleellisesti.

Lisääntyminen ja metsästys

Monet kanalinnut ovat toisilleen niin läheistä sukua, että ne voivat lisääntyä keskenään. Yleisin risteytymä on korpimetso, joka on tavallisimmin teerikukon ja naarasmetson, koppelon jälkeläinen.

Kanalinnut ovat riistalintuja, joten niitä metsästetään. Metsästys edellyttää metsästäjätutkinnon suorittamista ja maanomistajan lupaa. Kanalintujen metsästys alkaa tavallisesti syyskuussa ja päättyy lokakuun lopussa. Metsästystä säädellään kuitenkin monin tavoin maan eri osissa. Esimerkiksi kannanvaihtelut ja poikastuotto vaikuttavat metsästysaikoihin alueittain.

Ukkoteeri. Kuva: Pentti Kallinen

Ukkoteeri. Kuva: Pentti KallinenUkkoteeri. Kuva: Pentti Kallinen
Ukkometso. Kuva: Pentti Kallinen

Ukkometso. Kuva: Pentti KallinenUkkometso. Kuva: Pentti Kallinen
Koppelo eli naarasmetso. Kuva: Pentti Kallinen

Koppelo eli naarasmetso. Kuva: Pentti KallinenKoppelo eli naarasmetso. Kuva: Pentti Kallinen
Fasaani. Kuva: Juha Laaksonen

Fasaani. Kuva: Juha LaaksonenFasaani. Kuva: Juha Laaksonen
Peltopyy. Kuva: Juha Laaksonen

Peltopyy. Kuva: Juha LaaksonenPeltopyy. Kuva: Juha Laaksonen
Viiriäinen. Kuva: Juha Laaksonen

Viiriäinen. Kuva: Juha LaaksonenViiriäinen. Kuva: Juha Laaksonen
Kiiruna on tuntureiden lintu. Kuva: Kalevi Rytkölä

Kiiruna on tuntureiden lintu. Kuva: Kalevi RytköläKiiruna on tuntureiden lintu. Kuva: Kalevi Rytkölä
Teerikukot soitimella. Kuva: Risto Salovaara

Teerikukot soitimella. Kuva: Risto SalovaaraTeerikukot soitimella. Kuva: Risto Salovaara
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.