Hyppää pääsisältöön

Liito-orava on kolopesijä

Liito-orava
Kissan tappama liito-orava. Kuva: Risto Salovaara/Yle Liito-orava Kuva: Risto Salovaara / Yle oravat,liito-orava,yöeläimet

Liito-orava on oravasta poiketen yöaktiivinen. Se viihtyy lehtipuuvaltaisissa sekametsissä, joissa on valmiina vanhoja tikankoloja. Ravintokasveista haapa on tärkeä.

Tietolaatikko

Liito-orava (Pteromys volans)

  • tiukasti suojeltu laji
  • hieman oravaa pienempi
  • syö lehtipuiden lehtiä, haapa herkkua
  • kerää lepän ja koivun norkkoja talvivarastoon
  • pesä usein vanhassa tikankolossa
  • liitopoimu etu- ja takajalkojen välissä

Liito-orava on pohjoisen havumetsävyöhykkeen peruslaji. Sen kannaksi arvioitiin aikanaan jopa 143000 naarasta, mutta arviota pidetään liian suurena.

Liito-orava on yöaktiivinen, joten sen havainnointi on vaikeata. Yleensä liito-oravan elinalue paljastuukin puiden juurelta löytyvistä kellanruskeista papanoista.Liito-orava suosii vanhahkoja kuusivaltaisia sekametsiä, joissa se pesii esimerkiksi järeissä kolohaavoissa tai vanhoissa oravan risupesissä.

Lain suojaama uhanalainen

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan liito-oravakanta on pienentynyt jo 1940-luvulta alkaen. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana väheneminen on ollut jopa 20-58% alueesta riippuen. Yhtenä merkittävänä syynä on edelleen jatkuva metsäalueiden pirstaloituminen hakkuiden seurauksena ja kaavoitus. Liito-oravalle tärkeät metsät katoavat.

Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalle. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Myös Suomen luonnonsuojelulain mukaan liito-oravalla on lain suoja. EU:ssa Suomella on erityisvastuu liito-oravan suojelusta. Tiukkaa lain suojaa ei aina haluta ymmärtää maankäyttösuunnitelmissa.

Liito-orava suosii vanhoja haapoja. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Liito-orava suosii vanhoja haapoja. Kuva: Risto Salovaara/YleLiito-orava suosii vanhoja haapoja. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Liito-oravan pesäkolo haavassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Liito-oravan pesäkolo haavassa. Kuva: Risto Salovaara/YleLiito-oravan pesäkolo haavassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Liito-oravan papanoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Liito-oravan papanoita. Kuva: Risto Salovaara/YleLiito-oravan papanoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Liito-oravan riisimäisiä papanoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Liito-oravan riisimäisiä papanoita. Kuva: Risto Salovaara/YleLiito-oravan riisimäisiä papanoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.