Liito-orava on oravasta poiketen yöaktiivinen. Se viihtyy lehtipuuvaltaisissa sekametsissä, joissa on valmiina vanhoja tikankoloja. Ravintokasveista haapa on tärkeä.
Tietolaatikko
Liito-orava (Pteromys volans)
- tiukasti suojeltu laji
- hieman oravaa pienempi
- syö lehtipuiden lehtiä, haapa herkkua
- kerää lepän ja koivun norkkoja talvivarastoon
- pesä usein vanhassa tikankolossa
- liitopoimu etu- ja takajalkojen välissä
Liito-orava on pohjoisen havumetsävyöhykkeen peruslaji. Sen kannaksi arvioitiin aikanaan jopa 143000 naarasta, mutta arviota pidetään liian suurena.
Liito-orava on yöaktiivinen, joten sen havainnointi on vaikeata. Yleensä liito-oravan elinalue paljastuukin puiden juurelta löytyvistä kellanruskeista papanoista.Liito-orava suosii vanhahkoja kuusivaltaisia sekametsiä, joissa se pesii esimerkiksi järeissä kolohaavoissa tai vanhoissa oravan risupesissä.
Lain suojaama uhanalainen
Ympäristöministeriön selvityksen mukaan liito-oravakanta on pienentynyt jo 1940-luvulta alkaen. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana väheneminen on ollut jopa 20-58% alueesta riippuen. Yhtenä merkittävänä syynä on edelleen jatkuva metsäalueiden pirstaloituminen hakkuiden seurauksena ja kaavoitus. Liito-oravalle tärkeät metsät katoavat.
Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalle. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Myös Suomen luonnonsuojelulain mukaan liito-oravalla on lain suoja. EU:ssa Suomella on erityisvastuu liito-oravan suojelusta. Tiukkaa lain suojaa ei aina haluta ymmärtää maankäyttösuunnitelmissa.
Perustuu ohjelmaan: Ekolokero
