Flow-tilalle on ominaista uppoutuminen, ajan tajun menetys, virittyneisyys ja tunne siitä, että asiat sujuvat. Siihen liittyy kuitenkin myös tehtävän sopiva haastavuuden taso.
Flow on houkuttava ja tavoiteltava, trendikäs, mutta myös väärin ymmärretty tunnetila. Kenties se on jopa ihmisen älyllisen evoluution salaisuus. Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka on tutkinut flowta jo vuosia.
Flow "keksittiin" yli 50 vuotta sitten
Termin lanseerasi amerikkalainen motivaatiotutkija, syntyjään unkarilainen professori Mihály Csíkszentmihályi jo yli 50 vuotta sitten.
– Muutkin tutkivat samaa ilmiötä, mutta he eivät puhu flowsta, vaan haastavuuden ja taidon suhteesta. Ilmiö on kuitenkin sama. Minusta flow, virtaus, on hyvä termi, Lonka sanoo.
Virtaus tai optimaalinen tila, kuinka vain. Välillä tuntuu että flow on ihan joka paikassa.
– Flow-tilasta on hirveästi väärinymmärryksiä. Monet luulevat, että se on ihana fiilis, helppoa ja kivaa. Kannattaisi lukea alkuperäisiä lähteitä: flow on terminä niin kuin tunneäly, jota konsultit käyttävät ja jota hoetaan iskulauseenomaisesti, eivätkä ne oikein tarkoita enää mitään.
– Jos flow ymmärrettäisiin oikein esim. urheiluvalmennuksessa, se tietäisi meille heti lisää kultamitaleja, Lonka väittää.
Mikä sitten on flow?
– Flow eli virtauskokemus on tila, jossa on toisaalta kova haaste ja toisaalta kokemus, että haasteeseen pystyy vastaamaan. Virtauskokemus raportoidaan esimerkiksi omassa väitöstilaisuudessa, kun taas esimerkiksi häät eivät ole sellainen tilanne. Kokemukseen liittyy usein mukaansa tempaava toiminta, esim. tietokonepeli, jossa haaste kasvaa ja taidot kehittyvät.
Kirsti Longan mukaan flowta edeltää usein ahdistus. -Ihminen voi ponnistella ja yrittää ratkaista jotain tehtävää, mutta taidot eivät vielä siihen riitä. Sitten taidot kehittyvät ja tekeminen siirtyy alueelle, jota kutsumme kiihdytyskanavaksi. Se on ilmeisesti kaikkein palkitsevin tila. Aivotutkimuksessa sanotaan, että dopamiinirata aktivoituu.
– Esimerkiksi pelatessa palkitsevin kokemus ei ole se hetki, kun voittaa, vaan hetki juuri ennen sitä, kun olet juuri oivaltamassa jotakin. Flow on se, kun kaikki loksahtaa paikoilleen, ja tuntuu helpolta.
Taidon ja haastavuuden tasapaino
Haastavuuden ja taidon oikea suhde on ensiarvoinen virtaustilassa. Jos haaste on taitoihin nähden liian suuri, uhkaa ahdistus, jos taas liian pieni, uhkaa pitkästyminen. Jos sekä vaaditut taidot että haaste ovat pieniä, uhkaa apatia.
Myös palautteen saaminen on virtauskokemuksen kannalta tärkeää. Tietokonepelissä sen antaa peli, oppimistilanteessa vaikka opettaja tai valmentaja. Yllättäen myös selkeys ja säännöt auttavat.
– Helposti kuvitellaan, että luova työ on epästrukturoitua ja ajelehtivaa, mutta virtauskokemuksen saa parhaiten tehtävissä, jotka ovat jäsenneltyjä, ja joissa tavoite voidaan määritellä. Hyvä esimerkki on formulakuljettaja, joka taistelee sekuntteja vatsaan, Lonka manitsee.
Voiko kuka hyvänsä kokea virtaustilan?
Jatkuvassa virtaustilassa voivat Kirsti Longan mukaan olla vain alle viisivuotiaat lapset, joille kaikki on uutta ja haastavaa. Uteliaisuus ja kyky kokea oppimisen iloa ovat kuitenkin ominaisuuksia, jotka helpottavat virtauksen löytymistä. Csíkszentmihályin varhaisissa teoksissa esitellään autotelinen persoonallisuus.
– Csíkszentmihályin mukaan autotelinen peroonallisuus hakee jatkuvasti haasteita. Hän kirjoitti kirjan Talented teenagers, jossa hän kuvasi teineille tyypillistä tapaa addiktoitua, jäädä koukkuun virtauskokemukseen. Silloin vanhempien tehtävä oli rajoittaa liiallista harjoittelua.
Longan mukaan meillä usein ajatellaan, että lahjakkuuteen liittyy oppimisen helppous. -Suomalaisille tyypillisestä "Harjoittelu on lahjattomia varten" -ajattelusta helposti seuraa, että kun joku asia tuntuu vaikealta, niin lakataan yrittämästä ja silloin ei tulla koskaan oikeasti lahjakkaaksi.
– Kuvittelemme helposti, että huippusuoritukset syntyvät tuosta vain, kun joku on lahjakas. Mutta flow-teorian mukaan kaikkeen onnistumiseen liittyy pitkäkestoinen, valmennettu ponnistelu, josta saa palautetta.
Ei siis pelkkä lahjakkuus, vaan ominaisuus, joka saa nauttimaan oppimisesta ja ponnistelusta ja kestää myös siihen liittyvän ahdistuksen, auttaa ihmisiä hyviin suorituksiin. Csíkszentmihályi näkee virtaustilan merkittävänä koko ihmisen kehityksen kannalta.
Flow koukuttaa
– Ihminen voi koukuttua mihin vain: joku on seksiaddikti ja toinen narkomaani. Flow on Csíkszentmihályin mukaan ihmisen älyllisen evoluution salaisuus: kukaan ei kehittyisi älyllisesti tai taidollisesti huippuunsa, jos ei jaksaisi tuntikausia ponnistella virtaustilaa tavoitellen. Kun kerran on kokenut sen, se on niin kiihdyttävää, että siihen hakeutuu uudestaan.
– Toivoisin, että ihmiset hakeutuisivat ennemmin haastavien tehtävien pariin kokeakseen virtausta. Huumeet ja alkoholi on kaikki vain säälittäviä korvikkeita niille, jotka eivät pääse kokemaan oikeaa virtausta,
Mikä tuhoaa flow-tilan?
– Paras tapa tappaa flow on väheksyä ja alistaa ihmistä, kyseenalaistaa hänen kykynsä. Ja jo mainittu oikea haasteen ja kykyjen suhde on tärkeä. Siksi esimerkiksi urheiluvalmentajan tai opettajan täytyy osata antaa ihmisen kokoisia haasteita, ei liian helppoja, eikä liian vaikeita ja riittävästi tukea ja valmennusta, Lonka sanoo.
Flown syntymistä estää myös meillä Suomessa tyypillinen epäonnistumista ennakoiva strategia: ”katotaan nyt mihin sä pystyt” ja ”ei meidän perheessä ole ennenkään onnistuttu”. Tutkijat kutsuvat tätä defenssiivis-pessimistiseksi lähestymistavaksi.
Flow voi syntyä rutiinitöissäkin
Mitä vinkkejä Lonka antaisi flow-tilaa kokemattomille?
– Helposti ajatellaan, että on rutiinitöitä ja sitten niitä hienompia töitä, joissa flow syntyy. Mutta jos rutiinit sujuvat hyvin, voi niidenkin suorittamisesta saada flow-kokemuksen: eräs haastateltava kertoi flow-tilasta, joka syntyy siitä kun excel-taulukko syntyy vaivattomasti ja hän kokee osaavansa sen tekemisen.
Burnoutin lisäksi Lonka puhuu bore outista. – Se tarkoittaa sitä, että ihmisille ei anneta tarpeeksi haastavia tehtäviä ja heitä aliarvioidaan. Se on yksi suuri syy sairaslomalle jäämiseen. .
Lonka kertoo esimerkin kivenhakkaajasta, joka tekee katedraalia.
– Vaikka oma osa työstä olisi rutiininomaista, kivenhakkaaja näkee kuinka katedraali nousee ja hurmioituu siitä, että tehdään yhdessä jotain isoa. Kyyninen ihminen ei tätä tunnetta koe ja siksi kyynisyys onkin pahin flown tappaja,
Työpaikoilla pitäisikin miettiä, miten työtehtävät järjestetään niin, että ne koetaan mielekkääksi. – Jossain YK:n ihmisoikeuksissa pitäisi olla kohta, että ihmisen kuuluu kokea töissä virtausta kerran päivässä, Lonka sanoo.
Koonnut: Raili Löyttyniemi
Perustuu ohjelmasarjaan: Oudot tunteet Toimittaja: Ilona Ikonen Haastateltavana: kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka
Muokkaukset: 11.7.2018: Otsikko muutettu.
