Pilvien tunnistaminen ei ole aina helppoa edes asiantuntijalle. Koska pilvet eivät ole staattisia, vaan elävät jatkuvassa muutoksessa, joutuu todella pohtimaan mihin ryhmään mikäkin pilvi kuuluu. Samassa pilvessä voi myös olla erilajisia osia.
Karkeasti pilvet voidaan jakaa:
- Kerros- ja konvektiopilviin
- Vesi-, jää- ja sekapilviin
- Ylä- (6-10 km), keski- (2-6 km) ja alapilviin (2 m – 2 km)
Pilvet muodostuvat vesipisaroista tai jääkiteistä. Tyypillisesti pilvet jaetaan niiden alarajan korkeuden mukaan kolmeen ryhmään: ylä- keski- ja alapilviin.
Yläpilvet
Yläpilvet muodostuvat jääkiteistä ja niiden tyypillinen alaraja on 5-9 kilometrin korkeudella.
- Usein valkoisia, pitkulamaisia, läpikuultavia, silkkimäisiä ja himmeitä
- Eivät sada
- Yleisimmät pilvilajit: untuvapilvi (Cirrus), harsopilvi (Cirrosstratus), palleropilvi (Cirrocumulus)
- Osa muistuttaa lentokoneiden polttoainejuovia
Untuvapilvi (Cirrus)
Erillisiä, valkoisia, säteittäisiä tai laikuittaisia pilviä. Pitkiä, ohuita kuituja jotka muodostavat usein koukkuja tai raitoja. Esiintyy yleensä yli kuuden kilometrin korkeudella.
Yksittäiset korkeapaineen vallitessa, laaja-alaisemmat ja paksummat ennakoivat matalapaineen saapumista.
Harsopilvi (Cirrostratus)
Läpinäkyvä, vaalea, huntumainen; kuitumainen tai tasainen pilvi. Harsopilvessä nähdään mitä moninaisimpia haloilmiöitä kuten renkaita ja kehiä Kuun tai Auringon ympärillä.
Kauempana Auringosta harsopilvi on tasaista pilveä, joka antaa taivaalle maitomaisen värin.
Palleropilvi (Cirrocumulus)
Pienistä valkoisista hahtuvista tai palleroista muodostunut pilvipeite, jonka osaset ovat varjottomia ja usein ryhmiin tai jonoihin järjestyneitä ja muistuttavat monesti rantahiekan pieniä aaltoja.
Sisältää usein alijäähtynyttä vettä.
Keskipilvet
Keskipilvet sisältävät usein sekä vettä että jäätä, ja niiden alaraja on tyypillisesti 2-6 km.
- Pilvien alaosa usein melko vaalea, aurinko kuultaa läpi
- Pilvet saattavat olla hyvin repaleisia ja hapsomaisia
- Joskus keskipilvistä tulee sadetta, mutta harvoin maahan asti
- Tyypilisimmät pilvilajit hahtuvapilvi (Altocumulus) ja verhopilvi (Altostratus).
Verhopilvi (Altostratus)
Juovikas tai kuitumainen vaalean- tai tummanharmaa pilvipeite. Se muistuttaa tiheää harsopilveä, mutta vaikka pilven yläosa sisältääkin jääkiteitä, siinä ei näy haloilmiöitä.
Hahtuvapilvi (Altocumulus)
Yleinen ja monimuotoinen pilvisuku. Hahtuvapilvikerros tai -lautta on muodostunut pienistä levyistä tai litteistä hattaroista, jotka ovat usein järjestyneet ryhmiksi.
Laaja sadepilvi (Nimbostratus)
Matalalla roikkuva muodoton ja piirteetön sateisen näköinen pilvipeite, joka tavallisesti on jokseenkin yhtenäinen ja väriltään tumman harmaa.
Alapilvet
Alapilvet ovat enimmäkseen nestemäisten pisaroiden muodostamia ja alaraja on alle 2 km.
- Tunnistaa siitä, että alaosa on usein tumma
- Alapilvet satavat usein
- Yleisimmät tyypit: kauniin ilman kumpupilvi (Cumulus), sadepilvi (Nimbostratus), kuuropilvi (Cumulonimbus)
- Myös sumupilvi Stratus luokitellaan alapilveksi, toisinaan sitä esiintyy jo 10 m korkeudessa. "Nk. roikkuva/laiska pilvi"
- Kesäiset rankat ukkoskuurot peräisin Cumulonimbuksesta, yhtenäiset ja pitkään kestävät sateet Nimbostratuksesta
Kumpupilvi (Cumulus)
Nopeasti muuttuvia hattaroita, jotka tyypillisesti kehittyvät päivän mittaan suuremmiksi - latinan cumulus tarkoittaa juuri kasvua, lisäystä tai kekoa.
Kumpukerrospilvi (Stratocumulus)
Suurehkoja, tumman tai vaalean harmaita, pehmeän näköisiä, melko litteitä hattaroita, jotka usein järjestyvät jonoiksi, rulliksi tai makkaroiksi.
Pilviosasten leveys on suurempi kuin korkeus, ja niissä on aina sekä tummempia että vaaleampia osia.
Kuuropilvi (Cumulonimbus)
Pilvistä näyttävin ja korkein. Kehittyy tyypillisesti kumpupilvestä, jonka yläosa kasvaa niin korkeaksi, että pilvipisarat jäätyvät ja pilven huippu muuttuu tiheäksi untuvapilveksi, joka on usein alasimen muotoinen.
Kuuropilven alapinnasta, joka ulkonäöltään muistuttaa laajaa sadepilveä, riippuu usein sadejuovia. Kuuropilven alapuolella on usein repaleisten sumu- tai kumpupilvien muodostama pilvikerros, joka on hyvin matalalla.
Sumupilvi (Stratus)
Sumupilvi on matalimmalla esiintyvä pilvisuku, joka on vain 10-300 metriä maanpinnan yläpuolella. Ulkonäöltään se on usein tasaisen harmaa ja piirteetön kuten tiheä verhopilvi tai laaja sadepilvi, mutta on näitä paljon alempana.
Usein mastot, kirkontornit ja puunlatvat katoavat sumupilveen.
Avustajat: Liine Heikkinen ja Markus Mäntykannas. Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Yle Sää.
Edit 5.6.2017: muutettu otsikkoa ja jutun muotoilua
21.5.2021: päivitetty juttua
