Ohjelmassa "Yksi kansa, neljä kieltä" tutkitaan kielellisiä ja kulttuurisia eroja Sveitsissä. Saksankielisen alueen asukkaita pidetään rauhattomampina kun taas ranskaa puhuvien sanotaan olevan rennompia. Maa koostuu useista vähemmistöistä, joilla on voimakas identiteetti.
Testaa tietosi - maantietoaiheinen sanastotehtävä
Kielirajat Sveitsissä
Sveitsissä on voimassa eräänlainen kielellinen rotuerottelu. Melkein kaikki kantonit ovat tarkasti kielellisesti jaettuja. Kieli erottaa, mutta arvot yhdistävät sveitsiläisiä.
Kolme selkeää kielialuetta
Maa jakautuu kolmeen selkeästi erottuvaan kielialueeseen: saksa, ranska ja italia. Lisäksi on pieni alue, jolla puhutaan retoromaania.
Saksankielinen alue on suurin ja kattaa yli puolet maasta. Ranskankielinen alue sijaitsee Ranskan vastaisella rajalla.
Tessinin kantoni on italiankielinen. Graubündenin kantonin laaksoissa on 40 000 ihmisen vähemmistö, joka puhuu retoromanian erilaisia murteita.
Neljäs kieli on retoromaani eli rumantsch. Sitä puhutaan maan kaakkoisosissa Graubündenin kantonin sisällä sijaitsevilla alueilla.
Röstiperunaraja
Merkittävin raja vallitsee saksan- ja ranskansveitsiläisten välillä. Sveitsiläiset itse kutsuvat tätä rajaa lempeästi röstiperunarajaksi.
Eri kieliryhmien edustajilla toisiaan kohtaan on runsaasti ennakkoluuloja. Saksansveitsiläiset pitävät rankankielisiä kevytkenkäisinä ja helposti työnvieroksujina.
Ranskankieliset ja Tessinissä asuvat sitä vastoin hermostuvat saksankielisten ylivallasta äänestyksessä ja pitävät heitä huumorintajuttomina besserwissereinä.
Kuitenkin kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että he haluavat mieluummin olla sveitsiläisiä kuin kuulua johonkin toiseen maahan.
Saksankielinen Zürich
Matkailijalle saksankielinen Zürich tarjoaa kiinnostavia museoita ja näyttelyitä, vilkkaan yöelämän ja kuuluisaa sveitsiläistä suklaata. Zürich on myös rahan ja vallan keskus.
Zürich on vajaalla 370 000 asukkaalla Sveitsin suurin kaupunki. Se sai nimensä vanhasta roomalaisesta rajalinnoituksesta Turicumista ja sijaitsee Zürichjärven luoteiskärjessä.
Rahan ja vallan keskus
Zürich on Sveitsin vallan ja rahan keskus. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki kehittyi nopeassa vauhdissa yhdeksi maailman tärkeimmäksi talouspaikaiksi. Zürichin pörssi on maailman neljänneksi suurin ja tärkein kullan ja jalometallien kaupankäyntipaikka.
Useat kuuluisat ulkomaalaiset asuivat ja vaikuttivat siellä. Esimerkiki James Joyce, Lenin, Marc Chagall, dadaisitit tai vaikka Albert Einstein, joka ensin opiskeli ja opetti myöhemmin teknillisessä korkeakoulussa.
Yöelämää ja museoita
Limmat-joki jakaa kaupungin. Itärannalla on Niederdorf, joka on zürichiläisen yöelämän keskus. Maalauksellisilta kapeilta kujilta voi löytää kaiken maailman huvituksia, mitä vain voi toivoa. Syö ja juo sydämesi kyllyydestä!
Limmat-joen luostarisillalla seisovat Zürichin molemmat mahtavat suurkirkot. Länsirannalla on 1200-luvulta peräisin oleva kirkko, jossa on Marc Chagallin vuonna 1970 tekemiä mosaiikki-ikkunoita. Itärannalla on toinen kirkko, jonka kahteen torniin voi nousta. Aivan lähellä on St.Peterinkirkko, jonka torninkello on suurin kellotaulu Euroopassa.
Museoista Zürichissä on ennen kaikkea mainittava Kunsthaus Zürich ja Sveitsin valtiomuseo.
Suklaanystäville Lindt & Sprüngli- suklaatehdas on äärimmäisen kiinnostava. Siellä järjestetään keskiviikkoisin ja perjantaisin kiertokäyntejä.
