Hyppää pääsisältöön

DNA:n eristäminen ja monistaminen

PCR-laite nostaa ja laskee näytteen lämpötilaa hyvin tarkasti. Kuva: YLE

Jotta perimää voidaan tutkia, täytyy DNA saada erilleen muista solun rakenteista. Kun DNA on eristetty, voidaan sitä monistaa valikoivasti polymeraasiketjureaktiolla (PCR). Tämän tekniikan avulla voidaan esimerkiksi selvittää onko DNA:ssa tietty emäsjärjestyksen pätkä tai geeni.

Tietolaatikko

Näin eristät banaanin DNA:ta kotoa löytyvillä tarvikkeilla
1. Laita pieni määrä (10 ml) denaturoitua etanolia pakastimeen 15 minuutiksi. Esimerkiksi haavojen puhdistukseen tarkoitettu antiseptinen liuos käy hyvin.
2. Laita minigrip-pussiin 90 ml vettä, 10 ml nestemäistä saippuaa, 1/4 teelusikallista suolaa ja 1/4 kuorittua banaania.
3. Sulje pussi ja puristele banaania hienoksi mössöksi 5 minuutin ajan.
4. Aseta puhtaan astian päälle kahvinsuodatin ja suppilo. Kaada banaanimössö suodattimeen. Anna valua 20 minuuttia.
5. Kerää suodatettua nestettä koeputkeen n. 1 cm.
6. Kaada varovasti koeputkeen kylmää etanolia putken reunaa pitkin.
7. DNA saostuu alkoholin vaikutuksesta. Se on limaista ja läpinäkyvää.

DNA voidaan eristää monella tavalla

DNA:n eristäminen on laboratoriossa rutiinitoimenpide. DNA löytyy solun tumasta, joten ensin DNA:ta ympäröivät rakenteet pitää purkaa. Solurakenteet voidaan rikkoa mekaanisesti murskaamalla. Rasvat saadaan erikseen lisäämällä tavallista saippuaa muistuttavaa ainetta. Proteiinit rikotaan entsyymeillä. DNA saadaan esiin lisäämällä kylmää alkoholia, jonka kanssa DNA sakkaantuu ja tulee näkyväksi.

Monistaminen PCR-laitteella

Eristetystä DNA:sta monistetaan tiettyä pätkää PCR:llä. Pätkän valikoiminen tapahtuu alukkeilla, jotka aloittavat monistusreaktion tietystä kohdasta.

PCR-liuokseen lisätään alukkeita, DNA:n rakennuspalasia eli nukleotideja, ja polymeraasia, entsyymiä, joka katalysoi DNA:n monistuksen.

Lisäksi liuoksen kemiallisia oloja säädetään monistusreaktiolle otollisiksi esimerkiksi puskuriliuoksella.

PCR-kone säätelee liuoksen lämpötilaa niin, että DNA:n kaksoiskierre vuorotellen aukeaa ja sulkeutuu. Korkeassa lämpötilassa tapahtuu nopeaa DNA:n monistumista. Lämpötilakiertojen määrästä riippuu, kuinka paljon haluttua DNA-pätkää syntyy. Pätkän määrä kasvaa eksponentiaalisesti reaktion kiertojen edetessä.

Halutun DNA-pätkän monistaminen voidaan osoittaa elektroforeesilla. Monistettuja pätkiä pipetoidaan geeliin, johon kytketään sähkökenttä. Negatiivisesti varautuneet DNA-molekyylit alkavat liikkua kohti positiivista varausta. Liikkeen nopeus riippuu DNA-molekyylin koosta. Nopeuden perusteella voidaan määrittää DNA-pätkän pituus ja näin tunnistaa monistuksen tuote.

Perustuu ohjelmaan: Etälukio, solubiologia, 2000 Artikkeli: Jussi Nygren

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.