Valta vaihtui Suomessa vuonna 1809 ja vallan keskus siirtyi Tukholmasta Pietariin. Suomalaiset pyrkivät vahvistamaan omaa identiteettiään mm. kansanopetuksen kautta.
Kansalaisyhteiskunnan koulutus alkaa
Vuonna 1809 Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle, ja Suomeen luotiin oma keskushallinto.
Kansanopetus oli siirtynyt uuteen vaiheeseen. Oppivelvollisuuden periaatteita sisältävä kansanopetuslaki astui voimaan Tanskassa 1817, Norjassa 1827 ja Ruotsissa 1842. Tätä kehitystä seurattiin tarkasti Suomessa.
Identiteettiä vahvisti Suomalaisen Kirjallisuuden seuran perustaminen 1831 ja Kalevalan ilmestyminen 1835.
Venäläiset viranomaiset eivät olleet aluksi kiinnostuneet kansanopetuksesta, mutta yksityiset henkilöt, työnantajat, seurat, kunnat ja kirkko perustivat uusia kouluja. Myös suomen kielen asema ja merkitys oppimisessa nousi esille.
Kansallisia vaikuttajia: Johan Vilhelm Snellman
J.V. Snellman lähti kaksi vuotta kestäneelle matkalle Ruotsiin ja sieltä Keski-Eurooppaan riitaannuttuaan Suomen yliopistoviranomaisten kanssa. Hän oli omaksunut Euroopassa 1830-luvun lopulta alkaneen liberaalin ajatussuunnan ja kannatti akateemista vapautta.
Seurauksena oli vapaaehtoinen maanpakolaisuus, jonka aikana hän kypsyi henkisen vapauden ja yhteiskunnallisen edistyksen esitaistelijaksi samalla kun hän oivalsi kansallistunteen merkityksen kansan kehittäjänä. Tämä nuori kansanvillitsijä vaistosi herkästi ajassa liikkuneet eurooppalaiset virtaukset ja kykeni sisäistämään ne omaksi filosofiakseen.
Kansallisia vaikuttajia: Zacharias Topelius
Yhteisen muistin luojana, Maamme-kirjan ja historiallisten romaanien kirjoittajana Topeliuksella oli suomalaisen identiteetin kehittymisessä avainasema.
Yle Elävä Arkisto: Matti Klinge kertoo Topeliuksesta (otteita)
Suomen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1809-1917
Yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin. Helsingin yliopistomuseossa voit tutustua Helsingin yliopiston historiaan aina Turun akatemian perustamisesta lähtien eli vuodesta 1640 tähän päivään saakka.
Helsingin yliopisto: Yliopiston historia
Kansanopetus alkaa kehittyä
Vuoden 1866 kansakoululain mukaan kotikasvatus oli kansakoulun työn perusta. Sen mukaan ensimmäinen alkuopetus piti hoitaa kotona. Käytännössä se ei toteutunut, vaan alakansakoulussa eli lastenkoulussa opittiin perustiedot lukemisesta ja kirjoittamisesta.
Snellmanin tavoitteena oli suomalaisen kansallisuuden ja identiteetin vahvistaminen. Yhtenä tärkeänä tekijänä tässä oli koululaitos, suomalainen sivistys ja kulttuuri. Euroopan ”hullu vuosi” 1848 pysäytti kuitenkin kehityksen.
Vuonna 1855 valtaan astunut keisari Aleksanteri II esitti kuitenkin vuonna 1856 suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi viisi aluetta: teollisuus, kauppa, liikenne, alempien virkamiesten palkat ja kansanopetus.
Kansallisia vaikuttajia: Uno Cygnaeus
Uno Cygnaeusta (1810-1888) pidetään Suomessa kansakoulun isänä.
Suomalaisia pedagogeja: Uno Cygnaeus
Mitä olisi suomalainen peruskoulutus ilman Unoa? Miksi juuri hänestä tuli kansakoululaitoksemme isä? Unon henkilökohtainen historia kertoo hänen ristiriitaisesta persoonastaan.
Kouluradion kuultokuva Cygnaeuksen opiskeluajoista (ohjelma vuodelta 1938)
Suomenkielisiä kouluja ja koululaisia 1800-luvun lopussa
Pannaan poika kouluun
Mikkelin lyseosta vuonna 1897 kirjoittanut professori Viljo Tarkiainen kertoo lapsuus- ja nuoruusvuosistaan. Ohjelma on vuodelta 1951.
F. E. Sillanpää muistelee lapsuuttaan
Radio-ohjelma on taltioitu vuonna 1954.
Helmi Krohnin muistelmia opiskelusta ensimmäisessä suomalaisessa tyttökoulussa
Ohjelma on vuodelta 1957.
Porin Lyseo 100-vuotias
Länsi-Suomen Lauantairadio vuodelta 1979.
Koulunkäynti oli vielä 1870-luvulla harvojen herkkua
Nukarin kansakoulu avasi ovensa 1870-luvulla. Nurmijärven ensimmäisen koulun perusti Raalan kartanon rouva. Koulunkäynti oli tuolloin harvojen herkkua. Kouluja toki oli jo, esimerkiksi kiertokouluja ja tehtaankouluja, mutta varsinkin maaseudulla lapset pidettiin mieluummin kotona työnteossa.
