Rita Trötschkes
Yle
Sota ei koskenut vain miehiä, vaan naiset kantoivat raskaan taakan kotona sekä rintamalla. Naiset omaksuivat uusia rooleja sekä henkilökohtaisessa elämässä että yhteiskunnassa. Naisia tarvittiin niihin kotitöihin, joita miehet eivät olleet tekemässä.
Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Nären mukaan sukupuoliasetelma muuttui sodan vaikutuksesta. Miesten töiden tekeminen toi naisille uudenlaista kompetenssia. Siinä saattoi käydä niin, että naisesta tuli perheessä kontrollin edustaja. Kun miehet lähtivät rintamalle, naisten piti ehtiä joka paikkaan ja huolehtia kodista, maatalosta, lapsista ja vanhuksista.
Reilu puoli miljoona miestä määrättiin taisteluvalmiuteen, mikä edellytti myös naisten militarisoimista. Naiset olivat monella tapaa mukana myös sotaponnisteluissa. Tämä oli kansainvälisesti poikkeuksellista sosiologian dosentti Sari Nären mukaan.
Naisten elämää sodan aikana muistelevat Kaino Heikkinen, Salme Suhonen ja Sisko Isotalo.
Eri roolit eri järjestöillä
Joensuun yliopistossa toimiva dosentti Tiina Kinnunen kertoo, että sotaponnisteluihin osallistuivat useat naisjärjestöt. Suurimpia oli Lotta Svärd -järjestö, jolla oli maanpuolustuksellinen rooli. Lisäksi oli Maatalousnaiset sekä Marttajärjestö, joilla oli selkeästi huoltotoiminnan tehtäviä.
Huomattavan suuri naisjärjestö oli sosiaalidemokraattinen työläisnaisliitto, joka nimensä mukaisesti oli kytköksissä sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Lisäksi oli erityyppisiä huoltojärjestöjä kuten Sotilaskotisisaret. Lottia tutkinut dosentti Tiina Kinnunen sanoo, että lotat olivat puhtaan Suomen symboleita, mutta rivimiesten suhtautuminen lottiin vaihteli eri tavoin riippuen puoluekannasta ja sosiaalisesta taustasta.
Lotta Svärd oli selvästi vuoden 1918 sodan voittaneen valkoisen puolen naisjärjestö. Lotat halusivat edustaa koko kansaa, mutta heidän ehdoilla. Tähän järjestöön ei voinut ennen sotavuosia kuulua naisia, joilla oli sosiaalidemokraattinen tausta. Sodan jälkeen Lotta Svärd -järjestö ja Sosiaalidemokraattinen työläisnaisliitto tekivät sopimuksen, joka mahdollisti kaksoisjäsenyyden. Talvisodan yhtenäisyys näkyi naisjärjestöjenkin tasolla.
Vaikuttajanaiset sparraavat politiikassa
Lottien pitkäaikainen puheenjohtaja Fanny Luukkonen on sota-aikojen naisista tunnetuin, mutta vaikuttajanaisia löytyi myös politiikasta. Eduskunnan 16 naiskansanedustajaa löysivät oman roolinsa kansakunnan auttamiseksi. Tunnettu liikenainen näytelmäkirjailija ja kartanonomistaja Hella Wuolijoki kirjoitti Väinö Tannerille purkaen turhautumistaan siitä, että koki osaamisensa jäävän hyödyntämättä.
Väinö Tanner hyväksyi Wuolijoen tarjouksen toimia välittäjänä kosketuksen saamiseksi neuvostojohtoon. Wuolijoki otti yhteyttä vanhaan ystäväänsä Aleksandra Kollontaihin, joka toimi Neuvostoliiton lähettiläänä Tukholmassa talvisodan aikana. Wuolijoen ja Kollontain käymistä neuvotteluista sai alkunsa varsinainen rauhanprosessi, jota miehet sitten jatkoivat.
Tärkeä naishahmo talvisodan aikana oli myös presidentti Kyösti Kallion vaimo Kaisa Kallio, josta Kari Hokkanen on kirjoittanut elämäkerran. Hokkasen mukaan Kaisa Kallio hoiti paljon edustustehtäviä miehensä sairastellessa. Viikko ennen joulua vuonna 1939 hän piti radiossa puheen, jossa hän pyrki valaamaan uskoa sotaan joutuneeseen kansakuntaan ja luomaan joulumieltä.
Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Tiina Kinnunen, Sari Näre, Kari Hokkanen, Kaino Heikkinen ja Sisko Isotalo. Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009
