Rita Trötschkes
Yle
Risto Ryti nousi pääministeriksi yhdessä yössä ja pyrki aktiivisesti rauhaan. Talvisodan ajan presidenttiä Kyösti Kalliota on pidetty usein aliarvostetuimpana presidenttinä. Miksi?
Kansallisarkiston tutkija Kauko Rumpunen sanoo, että talvisodan syttyessä Suomen muutoshalukkuutta piti näyttää niille suurvalloille, joilla oli politiikassa merkitystä. Hallitusta vaihtamalla uhrattiin pääministeri AK Kajander ja ulkoministeri Elias Erkko.
Hallituksen vaihdos oli nopea
Ulkoministeri Elias Erkon tilalle nousi alueluovutusneuvotteluihin osallistunut sosiaalidemokraatti Väinö Tanner. A K. Kajanderin tilalle pääministeriksi nousi puolestaan Risto Ryti, joka oli toiminut 1920-luvun alkupuolella pariin otteeseen valtiovarainministerinä.
Presidentin ja pääministerin työnjako
Presidentti Kallio oli sodan alkaessa puolittain toipilaana. Monesti on väitetty, että pääministerinä toimiva Risto Ryti hoiti sairastelevan Kallion tehtäviä jo talvisodan aikana.
Rytin päiväkirjaa tutkineella Kansallisarkiston tutkija Kauko Rumpusella on näkemys poikkeusoloista.Hän sanoo, että monet asiat hoidettiin enemmän käytännössä kuin muodollisesti. Presidentti Kalliota ei suoranaisesti sivuutettu päätöksenteossa, mutta häntä ei turhaan vaivattu. Muodollisten asioiden hoitamisessa presidentti Kallio oli kuitenkin läsnä.
Kesällä vuonna 1939 hallitus ja tuleva ylipäällikkö, puolustusneuvoston puheenjohtaja marsalkka Mannerheim joutuivat ristiriitoihin. Risto Ryti sovitteli osapuolten näkemyksiä. Presidentti Kallion terveys alkoi pian rauhanteon jälkeen heiketä ja hän ilmoitti viimein eroavansa presidentin virasta välirauhan aikana marraskuun lopussa vuonna 1940.
Vain pari viikkoa myöhemmin Kyösti Kallio kuoli Helsingin rautatieasemalla äkilliseen sydänkohtaukseen. Tilalle valittiin pääministeri Risto Ryti, jonka ensimmäisiä virkatehtäviä presidenttinä oli kertoa presidentti Kallion kuolemasta.
Eheytys oli tärkeää
Kyösti Kallion elämäntyön pääsaavutus oli se, että Suomi selviytyi torjuntavoittojen kautta talvisodasta. Kallio käytti vahvaa uskoaan myös sota-ajan radiopuheissa luodessaan talvisodan yhteishenkeä. Hän halusi lähentää eri sosiaalisissa oloissa olevia kansanryhmiä toisiinsa.
Kyösti Kallion elämänkerran kirjoittaja Kari Hokkanen sanoo, että presidenttiin suhtauduttiin aluksi epäluuloisesti. Talonpoikaisen taustansa vuoksi Kyösti Kallio on ainoa Suomen presidenteistä, jolla ei ole akateemista tai vastaavaa oppiarvoa. Kallio tuli kuitenkin hyvin toimeen kaikkien aikansa keskeisimpien vaikuttajien kanssa. Erityisesti Kallion ja Mannerheimin välinen arvostava suhde oli hyvä, millä oli suuri merkitys talvisodan kannalta.
Rytin kohtalo
Risto Ryti sai sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä pisimmän tuomion kaikista syyllisiksi todetuista. Hän sai 10 vuotta kuritushuonetta.
Raskauttavinta oli se, että Risto Rytin nimi löytyi Adolf Hitlerille osoitetusta Ribbentrop-sopimuksen kirjeestä. Presidentti Paasikivi armahti Rytin runsaan 3 vuoden jälkeen. Julkinen valta unohti Rytin, vaikka hän oli ollut aika korkeassa asemassa. Kun Ryti kuoli, hänet haudattiin kuitenkin valtiopäämiesten kuuluvin menoin ja juhlallisuuksin.
Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Kari Hokkanen, Kauko Rumpunen. Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009
