Rita Trötschkes
Yle
Talvisota oli suomalaisten suuri hetki maailman polttopisteessä. Varsinkin Suomen torjuntavoitot Neuvostoliitosta loivat suurta mediatapahtumaa. Yleisesti on väitetty, että kansalta katosi realistinen kuva sodankulusta, sillä suomalainen sensuuri toimi aika voimakkaasti.
Poliittisen historian dosentti Martti Julkunen Turun yliopistosta sanoo, että suurin osa amerikkalaisista ja saksalaisista lehtimiehistä oli tullut Suomeen sen vuoksi, että he olivat halunneet seurata vuoden 1940 Helsingin olympialaisten valmisteluja. Kiinnostus olympialaisista kääntyi sotaan, kun Suomi alkoi menestyä sodassa.
Joka päivästä uutisoitiin
Ulkomaiset lehtimiehet pitivät Suomea maailman ykkösuutisena koko talvisodan ajan. Itse taistelutapahtumista oli vähän sisältöä, mutta Suomen liikennettä, olosuhteita ja varsinkin talvea esiteltiin laajasti mediassa.
Ulkomaiset kirjeenvaihtajat pääsivät taisteluiden päätyttyä myös rintamalle järjestelyille retkille, joista tehtiin sotaraportteja. Amerikkalaisen sotakirjeenvaihtajan raportti Raatteentien näkymistä on traaginen kuvaus.
Raporttien tyylinä on kertoa mitä ympärillä tapahtuu. Haastateltavat olivat vakaita ja rauhallisia. Uutisraporttien sävy Suomelle oli myönteinen. Joskus esiintyi kritiikkiä tiedotustoimintaa kohtaan, mutta varsinaisia kielteisiä sävyjä ei ollut.
Suomessa oli talvisodan aikana kattava sensuuriorganisaatio. Sensuuri karsi välitettävistä tiedoista ilmapommitusten tarkat osumat ja kaiken sellaisen tiedon, joka saattoi auttaa vihollista. Keskityksiä ja suunnitelmia ei paljastettu. Sensuuri koski ulkomaisia kirjeenvaihtajia.
Mediakatko muutaman viikon ajan
Helmikuussa vuonna 1940 käynnistyi Neuvostoliiton suurhyökkäys. Sotatilanne muuttui radikaalisti, mikä näkyi myös suomalaisten antamissa tiedoissa ulkomaisille kirjeenvaihtajille. Aluksi raportoitiin kiihtyneistä pommituksista, mutta sitten suomalaiset eivät antaneet tietoa siitä miten venäläiset etenivät. Vasta helmikuun lopulla tiedotusvälineet saivat tietoa, että suomalaiset ovat perääntyneet.
Kun Saksa kaksi viikkoa myöhemmin hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan, alkoi kansainvälisen lehdistön kiinnostus Suomea kohtaan hiipyä. Lehtimiehet lähtivät Suomesta pois.
Sensuurin käänteinen vaikutus
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tutkija Jari Sedergrenin mukaan sotilasviranomaiset sensuroivat elokuvia, lehtiä ja radio-ohjelmia. Sensuurilinja lieveni kuitenkin yllättäen. Elokuvaleikkauksiakin oli vähemmän. Elokuvasensuuri kielsi edelleen asioita ulkomaisissa elokuvissa, mutta samoja aiheita napattiinkin talvisodan ja Puolustusvoimien katsauksiin – oman propagandan käyttöön.
Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Jari Sedergren ja Martti Julkunen. Lukijoina Marko Pulkkinen ja Mia Paju. Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009
