Ovatko yhdyssanat hämärä alue? Mihin kohtaan pilkku laitetaan virkkeessä? Kirjoitetaanko eduskunta isolla vai pienellä? Milloin virkkeeseen sopii kaksoispiste ja milloin puolipiste?
Kielenhuollon ei tarvitse olla hämärää ja intuitiivista aluetta, vaan kirjoittaja pärjää hyvin muutamalla nyrkkisäännöllä - ihminen muistaa keskimäärin kolme sääntöä yhdestä käsitteestä. Opettele jokaisesta kielenhuollon osa-alueesta kolme tärkeintä ohjetta ja syvennä taitojasi tarpeen mukaan lopuilla säännöillä.
Ota huomioon, ettei artikkelissa ole lueteltu kaikkia mahdollisia oikeinkirjoitussääntöjä ja osa säännöistä on yksinkertaistettu. Jos kaipaat tarkempaa ohjeistusta, tutustu esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen oikeinkirjoitusohjeisiin.
Yhteen kirjoitetaan
Yhdyssanat ovat haastava oikeinkirjoituksen osa-alue. Yhdyssanojen oikeinkirjoitus vaatii kielitajua, ja joidenkin sanojen oikeinkirjoitus täytyy tietää tai tarkistaa kielioppaasta. Muutamalla nyrkkisäännöllä kuitenkin pääsee hyvin alkuun:
1. sanat, joiden toinen osa ei esiinny itsenäisenä sanana: ihmiskunta, naispoliisi, uutistarjonta
2. yhdyssanan alkuosa on genetiivissä, ja sanalla on vakiintunut merkitys: talonmies, kunnantalo, kaupunginkirjasto
3. -inen-loppuiset adjektiivit ja -inen-loppuiset sanat, joiden alkuosa on taipumaton sana: kauniskasvoinen, monivuotinen, isokokoinen, suomenkielinen
Jos tahdot, opettele myös seuraavat säännöt:
- partikkeli + päin alaspäin, ylöspäin, ulospäin
- hellittelysanat poikarukka, miesparka, Janne-kulta
- useimmat paikannimet Pohjanlahti, Itämeri, Ruusulankatu
- vahvistussanat ypöyksin, supisuomalainen, upouusi, täpötäysi
Erikseen kirjoitetaan
1. kielten nimet ja oppiarvot: filosofian kandidaatti, valtiotieteen ylioppilas, suomen kieli
2. useimmat -inen-loppuiset sanat, joiden alkuosa on substantiivi: kotiin palaaminen (vrt. kotiinpaluu), neliön muotoinen, todistuksen mukainen (huom.! suomenkielinen)
3. paikannimet, joissa alkuosa on erisnimi: Laatokan Karjala, Aleksis Kiven katu, Englannin kanaali
Jos tahdot, opettele myös seuraavat säännöt:
- nomini + päin kotiin päin, Minnalle päin, sinuun päin
- kun- ja kuin-loppuiset yhdyskonjunktiot aivan kuin, sitten kun, heti kun
- ani ja tuiki ani harvoin, tuiki tärkeä, ani harva
- Muista! sen jälkeen, sen sijaan, sen takia, sen vuoksi, siitä lähtien, alun perin, ennen kaikkea, jonkin verran, kaiken kaikkiaan, kesken kaiken, muun muassa, niin ikään, sitä paitsi, sitä vastoin, suurin piirtein, varta vasten
Yhdysmerkkiä käytetään
1. kun yhdyssana alkuosa päättyy samaan vokaaliin, jolla jälkiosa alkaa: tikku-ukko, noita-akka, linja-auto
2. kun yhdyssanan alkuosa on erisnimi, kirjain, numero, lyhenne tai merkki: Liisa-täti, A-luokka, 8-vuotias (huom.! 8 vuotta), ABC-huoltoasema, @-merkki
3. yhdyssanan alkuosa on vakiintumaton lainasana: squash-maila, barbeque-kastike (huom.! rockkonsertti, popmusiikki, benjihyppy)
Muista myös:
- yhdyssanan alkuosa on 2- tai useampiosainen: James Bond -elokuva, pro gradu -tutkielma
- rinnasteiset ja samanarvoiset sanat: kampaaja-kosmetologi, suomalais-ruotsalainen, liha-makaronilaatikko
- Kun samaa yhdysosaa ei haluta toistaa, yhteisen osan sijasta käytetään yhdysmerkkiä: ala- ja yläaste, syntymäaika ja -paikka, ylä- ja alapuoli
Pilkkusäännöt
Ennen pilkkusääntöjen kertaamista kannattaa muistella, mitkä ovat suomen kielen lausetyypit (pää- ja sivulauseet) ja mikä on lauseen ja virkkeen ero:
Päälause, sivulause ja virke
Virke muodostuu joko yhdestä päälauseesta tai päälauseesta ja useammasta lauseesta. Virke päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin.
Ulkona sataa. Maija osti omenan. Maija osti omenan, mutta Pekka osti banaanin.
Lause sisältää predikaattimuotoisen verbin (persoonamuotoinen verbi). Virkkeessä on yhtä monta lausetta kuin siinä on predikaattimuotoisia verbejä.
Liisa päätti matkustaa Kreikkaan, koska hän rakastaa lämpöä ja Välimerta. Illalla grillataan makkaraa.
1) Päälause on sellainen lause, joka voi esiintyä yksin virkkeenä. Päälauseita voi olla samassa virkkeessä myös useita. Tällöin ne erotetaan oisistaan pilkulla tai rinnastuskonjunktiolla, joita ovat mm. ja, sekä, sekä–että, -kä, eli, tai, joko–tai, vai, mutta, vaan, sillä.
Matti on rikas ja hän omistaa monta kartanoa.
2) Sivulause voi olla
- konjunktiolause (että, jotta, koska, kun, jos vaikka, kuin, kunnes) Matti nukkui pommiin, koska herätyskello ei soinut.
- relatiivilause (joka, mikä, jollainen, millainen) Kalle osti kengät, jotka eivät sopineet hänelle.
- epäsuora kysymyslause (alkaa kysymyssanalla) Kalle ihmetteli, miksi posti oli myöhässä. Tutkimuksella haluttiin selvittää, onko rakennuksessa sisäilmaongelmia.
1. Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee pilkku:
Opettaja toivoo, että me siivoaisimme luokan. Jos ennustukset pitävät paikkaansa, seuraavasta talvesta tulee kylmä. Ystävät auttoivat Liisaa muutossa, mikä helpotti urakkaa.
2. Päälauseiden väliin ei tule pilkkua, jos lauseilla on yhteinen tekijä, tekemisen kohde (+ sivulause tai lauseenvastike):
Luennot alkavat elokuussa ja kestävät kaksi kuukautta (luennot, luennot). Eduskunta säätää ja presidentti vahvistaa lait (lait, lait).
3. Pilkkua käytetään luettelossa, lisäysten ja lisähuomausten välissä sekä puhuttelussa:
Pannukakkuun tulee maitoa, kananmunia, sokeria, rasvaa ja jauhoja. Muusikko Pertti Nieminen, tunnetummalta nimeltään Nipa Neumann, valmistelee uutta albumia. Hei Ritva, hauska vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa (kirjeessä).
4. Jos kahdella päälauseella ei ole yhteistä tekijää tai tekemisen kohdetta, lauseiden väliin tulee pilkku:
Onko Matilla enää mahdollisuuksia elämänmuutokseen, vai pidetäänkö häntä jo menetettynä tapauksena? Peli alkoi heikosti, mutta silti me voitimme sen.
Kaksoispistettä käytetään
1. johtolauseen jälkeen ennen vuorosanaa: Ridge kysyi Brookelta: "Tahdotko kanssani naimisiin?"
2. ennen virkkeen sisäistä luetteloa tai johdantolauseessa ennen taulukkoa tai luetelmaa: Kurssin ovat läpäisseet seuraavat henkilöt: Mirja Matilainen, Gowthaman Amirthalingam ja Ahmed Ali.
Tutkimuksessa haastateltiin seuraavia ikäryhmiä:
- 0−15-vuotiaat
- 16−22-vuotiaat
- 23−35-vuotiaat
3. virkkeessä ennen tarkentavaa tietoa tai lisäystä: Ostosreissu kannatti: löysimme alennusmyynnistä halvat vuodevaatteet mökille. Mika Waltari oli kuuluisimpia suomalaisia kirjailijoita: hänen teoksiaan on julkaistu ainakin 40 kielelle, ja Sinuhe oli aikansa kansainvälinen bestseller-teos.
Puolipiste
Puolipiste on välimerkki, jota kannattaa käyttää harkiten. Puolipiste toimii silloin tällöin tehokeinona tekstissä, mutta se menettää tehonsa toistuvassa käytössä. Puolipisteen voi miltei aina korvata pilkulla, pisteellä tai ajatusviivalla. Puolipistettä ei myöskään kannata sekoittaa kaksoispisteeseen. Puolipistettä käytetään seuraavissa tapauksissa:
1. Erottamaan virkkeen veroisia rinnasteisia ilmauksia silloin, kun halutaan korostaa asioiden läheisyyttä toisiinsa: Helsingin keskustan Sokosta pidettiin ennen muinoin sinkkujen treffipaikkana; moni on kuulemma löytänyt itselleen kyseisessä kaupassa elämänkumppanin.
2.Apuvälimerkkinä erottamaan luettelon osia toisistaan, kun osat sisältävät valmiiksi pilkkuja: 100 metrin juoksun parhaat ajat olivat 13,5; 13,98; 14,01 ja 14,24.
Ajatusviiva
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pidempi välimerkki. Ajatusviivaa kannattaa käyttää harkiten: kuten puolipiste, myös ajatusviiva menettää tehonsa liiallisessa käytössä. Ajatusviivan voi aina korvata pilkulla tai pisteellä. Ajatusviivaa käytetään seuraavissa tapauksissa:
1. Erottamaan irrallista lisäystä virkkeen keskellä: Tarkoituksena on − kuten aina tähän aikaan vuodesta − aloittaa kuntokuuri.
2. Ilmaisemaan, että jotain yllättävää tai poikkeavaa tapahtuu: Kun Kari vihdoin pääsi perille, tervehti hän kohteliaasti isäntää − ja juoksi takaisin ulos.
3. Korvaamaan predikaattia vaikuttavassa esityksessä tai otsikossa: Moderni nainen − tiukkapipo feministi
Joka vai mikä?
Jos tahtoo kirjoittaa hyvää asiatekstiä, kannattaa kerrata pronominien viittaussuhteet. Usein näkee tekstejä, joissa relatiivipronomineja ja relatiivisia sanoja käytetään väärin. Yleisin harhaluulo on, että mikä-sana viittaa eläimeen, asiaan tai esineeseen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kertaa pronominien viittaussuhteet tästä.
1. Joka-pronominia käytetään viittaamaan edeltävään sanaan: Heräsimme ukkoseen, joka jyrähteli kovaa taivaalla.
2. Mikä-pronomini viittaa edeltävään lauseeseen: Ulkona alkoi myrskytä, mikä sai meidät siirtymään sisätiloihin turvaan.
3. Mikä-pronomini viittaa superlatiiviin: Vaniljajäätelö on maukkainta, mitä tiedän.
4. Mikä-pronomini viittaa sanoihin se, sellainen, kaikki, muu: Se, mitä hän teki, oli aivan kamalaa! Kaikki, mitä tutkija kertoi, piti paikkansa.
Alkukirjainasiaa
Jokainen tietää, että erisnimet tulee kirjoittaa isolla alkukirjaimella, mutta yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimilla. Jotkut tapaukset ovat hankalia, esimerkiksi osa maantieteellisistä nimistä kirjoitetaan isolla, mutta jotkut pienellä. Kertaa täältä hankalia alkukirjaintapauksia.
1. Kaksi- tai useampisanaisten maantieteellisten nimien jälkiosa kirjoitetaan isolla, jos se on erisnimi, muuten pienellä: Pohjoinen jäämeri, Latinalainen Amerikka, Kanariansaaret.
2. Jotkut ruokalajien nimet, joissa on määritteenä erisnimi (eikä ilmaus ole vakiintunut) kirjoitetaan isolla: Mannerheimin kalaseljanka (huom.! runebergintorttu).
3. Napa-alueiden nimissä on vaihtelevia käytäntöjä: napapiiri, päiväntasaaja, etelänapa, pohjoinen napapiiri, Etelänapamanner, Pohjoiskalotti.
4. Rakennusten, virastojen ja laitosten nimet:
- Jos rakennuksia on vain yksi, rakennuksen nimi kirjoitetaan isolla: Ateneum, Eduskuntatalo, Kansallisooppera.
- Virastojen, julkisten rakennusten ja laitosten nimet kirjoitetaan yleensä pienellä: opetusvirasto, ammattikorkeakoulu, kaupunginkirjasto, eduskunta, valtiovarainministeriö.
- Poikkeustapaukset kannattaa tarkistaa kielenhuolto-oppaasta tai internet-sivuilta: Metsähallitus, Eläketurvakeskus, Valtionarkisto.
Lisää erisnimien oikeinkirjoituksesta: Nykyajan kielenopas
Koonnut: Maija Mattila
Lähteet: Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-ohjeet, Nykyajan kielenopas
