Tässä osassa opetellaan arkikeskusteluja. Aloitetaan kysyminen-osiolla, jossa käydään läpi muun muassa tärkeimmät kysymyssanat. Sen jälkeen kysytään Mitä kuuluu?, jossa opetellaan kuulumisten vaihtoa ja tervehdyksiä. Lopuksi käydään läpi astevaihtelua.
Kysyminen
Suomen kielessä kysymyksiä voidaan muodostaa monella eri tapaa. Tavallisia kysymyssanoja ovat mitä, milloin, kuka/ketkä, miksi, miten/kuinka ja missä. Suomessa voidaan kysyä myös lisäämällä verbin persoonapäätteen jälkeen pääte -ko tai -kö. Pidätkö kalakeitosta? Oletko uusi tässä talossa? Otatteko lisää kahvia?
Katso video ja etsi vastaus seuraavaan kysymykseen:
- Mitä tarkoittavat kysymyssanat mitä, kuka ja mikä?
Videon teksti:
Minna:- No, moi!
Tero: -Terve!
Pentti: -Hei, älä paina kaasua!
Minna: -Mitäs täällä tapahtuu?
Tero: -Auto ei toimi, tai siis se ei käy kunnolla, ei muuta.
Minna: -Voi ei, mikä siinä on vikana?
Tero: -No sitä me just yritetään saada selville...
Pentti: -Hei painas kaasua... Paina vielä… Ei täst tuu mitään… kukahan mahtais osata korjata...? Hei, soitetaan Matille!
Tero: -Joo soitetaan Matille..
Minna: -Kuka Matti?
Tero: -Se on yks Pentin tuttu.. osaa kuulemma korjata autoja…
Minna: -Voi ei. Mikä se vika vois nyt olla?
Tero: -Niin että mikä vika!? Se voi olla sytytys tai bensapumppu tai ihan mikä vaan!
Minna: -Entäs tyhjäkäynti?
Tero: -Ai tyhjäkäynti, tota.. jaa...?
Minna: -Antakaas kun minä vilkasen... Hei, avaa vielä se konepelti. - - - Tyhjäkäynti se oli kuulkaa pojat.
Tero: -Älä soita Matille... Tyhjäkäynti. Ei tullu edes mieleen...
Mitä täällä tapahtuu?
Mikä siinä on vikana?
Mikä vika?
Kuka Matti?
Mitä, mikä, kuka
Mikä ja mitä tarkoittavat asiaa, kuka tarkoittaa ihmistä:
Avun pyytäminen
Katso video ja etsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä tarkoittaa kysymyssana milloin?
- Mitä tarkoittaa, kun joku kysyy: Miten tämä toimii / Kuinka tämä toimii?
Videon teksti:
Kevin: -Hei! Anteeksi!
Taru: -Joo?
Kevin: -Kuule, voitko neuvoa mulle, miten tämä toimii..? Mä oon uus tässä talossa, enkä osaa käyttää tätä.
Taru: -Joo. Ei se vaikeeta ole. Eli laitat pyykit koneeseen, luukku kiinni ja valitse ohjelma.
Kevin: -Mikä ohjelma niille sopii?
Taru: -Onko sulla valkopyykkiä vai kirjopyykkiä?
Kevin: -No... kirjopyykkiä.
Taru: - Okei, elikkä täällä on kirjopesu ja valitset... 40 astetta on sopiva.
Kevin: -Eli siis mä pesen 40 asteessa.
Taru: -Joo.
Kevin: -Joo, se kuulostaa sopivalta.
Taru: -Okei, elikkä valitse täältä asteet 40 astetta..
Laita tänne pesuaine omaan lokeroon....Luukku kiinni ja käynnistä kone.
Kevin: -Selvä...kiitos nyt vaan.
Taru: -Eipä kestä. Hei sä oot muuten tosi tutun näköinen... Millon sä oikein muutit tänne?
Kevin: -Vasta pari viikkoa sitten.
Taru: -Okei, mut nähdään. Lykkyä tykö, moikka!
Kevin: -Kiitti, moi!
Pyykki tai likapyykki tarkoittaa likaisia vaatteita... tai likaisia liinavaatteita:
lakanoita... pyyhkeitä.
Ja kun pyykki on pesty, se on puhdasta pyykkiä.
Ghadi: -Anteeks...hups.. Anteeksi, kuinkahan tämä kuivausrumpu toimii?
Katja: -Kuivausrumpu... tuota, mä en aina tätä käytä, mutta laitat tähän kolikon ja paina tuota nappia, niin kone lähtee käyntiin.
Ghadi: -Kiitos, onks se joku kaks euroo?
Katja: -Joo, kaks euroo.
Ghadi: -Näin... onks se sitten...näin? (on painamassa nappia)
Katja: -Siitä, joo.
Ghadi: -Kiitos.
Voitko neuvoa, miten tämä toimii?
Laitan koneen päälle
tai panen koneen päälle.
Mikä ohjelma niille sopii?
Kuinka tämä kuivausrumpu toimii? Paina vain tuota nappia.
Tervehtiminen
Suomessa on paljon erilaisia tervehdyssanoja. Hei on neutraali ja sopii moneen tilanteeseen. Moi, moikka ja terve ovat tuttavallisia ja arkisia tervehdyssanoja. Huomenta toivotetaan aamulla kaikilla työpaikoilla ja kouluissa. Päivää ja iltaa ovat virallisia ja kohteliaita tervehdyssanoja.
Kohteliaat tervehdykset
| aamulla | Huomenta! Hyvää huomenta! |
| päivällä | Päivää! Hyvää päivää! |
| illalla / yöllä | Iltaa! Hyvää iltaa! Hyvää yötä! |
Kuulumiset
Videon teksti:
A: Mitä kuuluu? Mitä kuuluu on kohtelias kysymys. Siihen vastataan:
L: Hyvää. Hyvää, kiitos.
A: Voi myös kysyä: Entä itsellesi?
Pauli: (tulee sisään bensikselle) -Terve, Pentti! Ja Maija - hei!
Maija: -No hei! Pitkästä aikaa!
Pentti: Terve, Pauli! -Mitäs kuuluu?
Pauli: -No hyvää kuuluu, pelkkää hyvää! Entä itsellesi?
Pentti: -Mitäs tässä… Ei mitään erikoista.
Maija: -Mitäs Santerille ja Minnalle kuuluu?
Pauli: -Hyvää. Minä hoidan Santeria illalla, kun Minna menee ulos…
Maija: -Jaa?
L: Mitä kuuluu?
A: Hyvää, kiitos. Tähän suomalaiset vastaavat usein:
L: Ei mitään erikoista. Mitäs tässä.
Mitä kuuluu?
Hyvää.
Hyvää, kiitos.
Entä itsellesi?
Mitä kuuluu?
Ei mitään erikoista.
Mitäs tässä.
Tero: -Tero Holopainen.
Ghadi: -No, päivää, tässä Ghadi Boustani.
Tero: -No, terve! Mitä kuuluu?
Ghadi: -Ei mitään erikoista. Hyvää vaan. Olen nyt Helsingissä.
Tero: -No hyvä. Aloitetaanko tunnin kuluttua?
Ghadi: -Selvä. Nähdään.
Taina: -Raija! Terve!
Raija: - No hei, Taina! Miten menee?
Taina: Ihan hyvin, kiitos.
Raija: -Mitäs sinulle kuuluu?
Taina: -No semmosta…tavallista.
Raija: - Kuule, mennäänkö kahville?
Taina: -No, mennään vaan.
L: Miten menee? Tämä on tuttavallinen tapa kysyä, mitä kuuluu. Miten menee?
A: -Tähän voi vastata: Hyvin, kiitos. Ihan hyvin, kiitos.
L: -Mennäänkö kahville?
A: -Taas?!
L: -Suomessa mennään koko ajan kahville.
A: -Se on totta.
Miten menee?
Hyvin, kiitos
Ihan hyvin, kiitos.
Mennäänkö kahville?
Mennään vaan.
Yksi kahvi, kiitos.
Harri: -Moi, Tiina!
Tiina: - Moi, Harri! Istu alas, mitä kuuluu?
Harri: -Ihan ok, kiitos. Tai.. Emmä tiedä...
(myyjä tulee)
myyjä: -Hei!
Harri: -Hei! Yksi kahvi , kiitos.
myyjä: -Kiitos.
Tiina: -No kerro, mitä?
Harri: -No ei mitään... erikoista.
Eila: -Ihana nähdä! Hauska nähdä! Ei voi olla totta!! (liikuttuvat. halaavat)
Ismo: -Pitkästä aikaa! No, mitä kuuluu?
Eila: -Kiitos hyvää!
Ai niin, Milja, tässä on ikivanha koulutoverini Ismo Tarvainen, ja tässä on Milja Lahti, rakas kollegani, työtoverini.
Ismo: -Päivää, hauska tutustua.
Milja: -Päivää, päivää. Ja hauska tutustua..
Eila (Ismolle): - No kerro nyt, mitä sinulle kuuluu?
Ismo: -Mennäänkö kahville? Voitko lähteä hetkeksi?
Eila: -Joo. Kirjastossa on kahvila. (Miljalle) Me mennään kahville.
Milja: -Menkää vaan.
L: -Hauska tutustua. Nämä henkilöt eivät tunne toisiaan. Ismo ja Milja eivät tunne toisiaan.
A: -Hauska nähdä. Pitkästä aikaa. Eila ja Ismo tapaavat pitkästä aikaa. Hauska nähdä!
L: -Ihana nähdä!
Hauska tutustua!
Hauska nähdä! Pitkästä aikaa.
Ihana nähdä!
Suomessa kuulumisia voidaan kysyä esimerkiksi sanomalla mitä kuuluu?. Tähän voi vastata:
- hyvää
- ei mitään erikoista
- eipä kummempia
Voidaan kysyä myös: miten menee? Siihen voi vastata:
- hyvin
- ihan ok
- siinähän se
Astevaihtelu
Videon teksti:
Me sanomme Helsinki, Helsingistä, Helsingissä. Me sanomme myös kauppa, kaupasta, kuppi, kupista.
Tämä ilmiö on astevaihtelu. Se on hyvin tyypillinen suomen kielessä. Siihen kannattaa kiinnittää huomiota.
k,p,t ovat ne konsonantit, joissa astevaihtelu tapahtuu. k, p, t ja niiden tietyt kombinaatiot muiden konsonanttien kanssa
kirkko
kauppa
konsertti
kirkossa
kaupassa
konsertissa
Helsinki - Helsingissä
ilta - illalla
Astevaihtelua esiintyy sanoissa, joissa on k-, p- tai t-konsonantteja. Verbeissä astevaihtelu on erilaista kuin muissa sanoissa.
Astevaihtelussa on kaksi muotoa: heikko aste ja vahva aste. Esimerkiksi silloin, kun sanoja taivuttaa sijamuodoissa, on muistettava, käytetäänkö vahvaa astetta vai heikkoa astetta.
| vahva aste | heikko aste | |
| -kk- | -k- | laukku - laukut |
| -pp- | -p- | kaappi - kaapit |
| -tt- | -t- | matto - matot |
| -k- | - | selkä - selät |
| -p- | -v- | rapu - raut |
| -t- | -d- | äiti - äidit |
| -nk- | -ng- | kenkä - kengät |
| -nt- | -nn- | ranta - rannat |
| -lt- | -ll- | mua - mullat |
| -rt- | -rr- | parta - parrat |
| -mp- | -mm- | rumpu - rummut |
Paikallissijamuodoista ainoastaan illatiivissa eli mattoon käytetään vahvaa astetta. Muissa paikallissijoissa käytetään heikkoa astetta eli matto : matossa : matosta : matolla : matolta : matolle.
Verbien astevaihtelu
Suomen kielessä verbit jaetaan yleensä viiteen (5) eri verbityyppiin. Astevaihtelu täytyy ottaa huomioon, kun käytät tyyppien 1, 3 ja 4 verbejä. Muissa verbityypeissä ei esiinny astevaihtelua.
| verbityyppi 1 | |||
| hän, he | minä, sinä, me, te | ||
| vahva aste: | heikko aste: | vahva aste: | heikko aste: |
| -kk- | -k- | nukkua hän nukkuu he nukkuvat |
minä nukun sinä nukut me nukumme te nukutte |
| -pp- | -p- | oppia hän oppii he oppivat |
minä opin sinä opit me opimme te opitte |
| -tt- | -t- | näyttää | näytän |
| -k- | lukea | luen | |
| -p- | -v- | sopia | sovin |
| -t- | -d- | lähteä | lähden |
| -nt- | -nn- | työntää | työnnän |
| -rt- | -rr- | piirtää | piirrän |
| -lt- | -ll- | kieltää | kiellän |
| -nk- | -ng- | onkia | ongin |
| -mp- | -mm- | kömpiä | köin |
| verbityypit 3 ja 4 | |||
| minä, sinä, hän, me, te,he | |||
| heikko aste: | vahva aste: | heikko aste: | vahva aste: |
| -k- | -kk- | lakata | minä lakkaan, sinä lakkaat, hän lakkaa, me lakkaamme, te lakkaatte, he lakkaavat |
| -p- | -pp- | tapella | minä tappelen, sinä tappelet, hän tappelee, me tappelemme, te tappelette, he tappelevat |
| -t- | -tt- | näytellä | näyttelen |
| -k- | maata | makaan | |
| -v- | -p- | taata | tapaan |
| -d- | -t- | pudota | putoan |
| -nn- | -nt- | kuuella | kuuntelen |
| -rr- | -rt- | kerrata | kertaan |
| -ll- | -lt- | vallata | valtaan |
| -ng- | -nk- | hangata | hankaan |
| -mm- | -mp- | ommella | ompelen |
