Rita Trötschkes
Yle
Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.
Buddhalaisuus
- Buddhalaisuus on, toisin kuin hindulaisuus, perustettu uskonto.
- Prinssi Gautama oli historiallinen henkilö, jonka elinaika oli n. 560-480 eKr.
- Gautaman kokemaa valaistumista pidetään uskonnon lähtökohtana. Sen koettuaan hän oli Buddha (arvonimi).
- Buddhalaisten tavoittelema tila on nirvana, täydellinen levontila.
- Munkkien luostariyhdyskunnat eivät ole eristyneitä laitoksia kuten katoliset luostarit. Käytännössä munkit elävät maallikkojen kustannuksella. Munkin tunnusmerkkejä ovat keltainen viitta ja ajeltu päälaki.
Buddhalaisuuteen liittyy legendoja, jotka perustuvat Buddhana tunnetun Siddharta Gautaman elämään. Tarun mukaan hänen ensimmäisiin jalanjälkiinsä kasvoi lootuksia.
Professori Marja-Leena Heikkilä-Hornin matkassa monet aasialaiset näkymät ja tavat Intiassa, Sri Lankassa, Burmassa, Nepalissa ja Thaimaassa saavat selityksensä.
1. Intia - buddhalaisuuden juurilla
Matka Nepalin Lumbinista, Siddhartan syntymäpaikasta, Kushinagariin Intiaan, missä valaistunut Siddharta kuoli 80-vuotiaana.
Legendojen mukaan prinssi Siddharta eli loistokasta elämää palatsissa noin 2500 vuotta sitten, mutta kyllästyi yltäkylläisyyteen ja pakeni askeesiin.
2. Sri Lanka - puhtaan buddhalaisuuden saari
Srilankalaiset uskovat harjoittamansa theravada-buddhalaisuuden olevan "puhdasta". Siirtomaa-ajoilta peräisin oleva munkkien poliittinen aktiivisuus siirsi kärkensä pohjoisiin tamileihin. Saarivaltion kansankulttuuri on sekoitus taikauskoa ja buddhalaisuutta. Värikkäät naamiot karkottavat hetkellistä hulluutta ja suojelevat koleralta. Naamioiden taustalla on tarina Buddhasta, joka taistelee pahaa vastaan.
3. Myanmar (Burma) - hiljaisen maan temppelit
Shwedagonin pagodassa Rangoonissa katsoja aistii kansalaisten hartauden, joka kestää sotilasjuntan ja maan sotaisan historian. Tiukan paikan tullen turvaudutaan henkiin, joita palvotaan Buddhan ohella. Vierailu Buddha-patsaiden veistämöön paljastaa, miksi Buddhalla on pitkät korvat ja nuttura.
4. Nepal/Tiibet - tantraa ja mantraa
Tiibetissä on näkyvä buddhalaisuuden haara. Nepalin vanhat kuningaskunnat, Bhaktapur ja Patan, luovat mystiset kulissit mietiskelylle ja tantralle, joka lännessä usein yhdistetään seksiin. Tiibetin upeista vuorimaisemista lähti liikkeelle Vajrayana-suuntaus, joka nyt innoittaa ympäri maailmaa.
5. Thaimaa - kuningas Bodhisattva
Murros ja vaurastuminen ovat ajaneet Thaimaan buddhalaisuuden kriisiin. Sitä pidetään hyvänä asiana, kuuluuhan ahneuden mukanaan tuoma kärsimys buddhalaisuuden ytimeen. Rahaa kylvetään temppeleihin, mutta munkkien on vaikea saada ruokaa. Pyhät amuletit ja tatuoinnit suojaavat onnettomuuksilta ja tuovat onnea.
6. Kiina - buddhalainen taistelu
Kiinassa mahayna-buddhalaisuus on sekoittunut satojen vuosien saatossa taolaisuuteen ja kungfutselaisuuteen. Longmenin eli Lohikäärmeen portin luolatemppelit kertovat kukoistuksesta, jonka jälkiä länsimaiset keräilijät ja Kiinan kulttuurivallankumous eivät onnistuneet täysin tuhoamaan. Nauravan Buddhan esikuva oli hyväsydäminen munkki.
Koonnut: Rita Trötschkes/2013
Perustuu ohjelmasarjaan: Buddhan jalanjäljillä. Tuotanto: Rita Strömmer, Coolvision Oy. Vuosi: 2005.
